Pois hakoteiltä

Pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa on viime tammikuusta lähtien ollut kummallinen käytäntö. Kunnanvaltuusto on nimittäin pitänyt aina kaksi kokousta peräkkäin. Ensin on epävirallinen ja suljettu varjokokous, jossa näytelmä ja puheenvuorot harjoitellaan. Sen jälkeen alkaa virallinen ja yleisölle avoin kokous.

Tähän menettelyyn päädyttiin selitysten mukaan siksi, että haluttiin sujuvoittaa varsinaista kokousta. Tässä varjokouksessa valtuutetut voivat esittää tarpeellisiksi katsomiaan lisäkysymyksiä ja käydä epävirallista keskustelua.

Eihän se näin saa mennä. Olen kirjoittanut asiasta parikin kertaa, mutta sillä tuskin on ollut merkitystä. Enemmän painoa lienee kokoomuslaisen kunnanvaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen omassa blogissaan julkaisemalla arvostelulla. Sisältä tuleva kritiikki tehoaa paremmin kun kuntalaisen jupina. Eniten painanee Kuntaliiton kanta, jonka mukaan menettely on erikoislaatuinen.

Erikoinen se tosiaan on. Laki ei asiasta sano yhtään mitään, koska varsinainen kokous pidetään avoimena lain kirjainta noudattaen. Lain henki sen sijaan korostaa avoimuutta kaikkeen päätöksentekoon. Siihen ei mitenkään istu se, että asiakysymykset esitetään  ja keskustelu käydään suljettujen ovien takana.

Jos valtuutettu ei ymmärrä jotain asiaa tai vain haluaa saada lisätietoja, ei ole mitään järkeä keskustella salaa. Ei ymmärtämättömyys ole häpeä, mutta se on, jos teeskentelee ymmärtävänsä. Jos jokin asia herättää valtuutetussa lisäkysymysten tarpeen, niin se varmaan kiinnostaa myös kuntalaisia.

Jos lisäkysymyksiä alkaa olla häiriöksi asti, on vika valmistelussa. Esityslistalle pitää uskaltaa kirjoittaa nykyistä enemmän asiaa. Isolla fontilla ja harvalla rivivälillä laadittu ylimalkainen esitys saattaa olla valmistelijalle helppoa ja selvää asiaa, mutta lukija ei siitä paljoa viisastu.

Valtuuston puheenjohtajisto on nyt tulossa järkiinsä ja aikoo ilmeisesti lopettaa tämän epädemokraattisen menettelyn. Ei siihen olisi koskaan pitänyt ryhtyäkään. Valtuustolla on aina mahdollisuus järjestää epävirallisia suljettuja tai mieluummin kaikille avoimia seminaareja kiinnostavista aiheista. Julkisuus lisää kuntalaisten kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia.