Menikö itsenäisyys?
Eduskunta hyväksyi tänään lopullisesti perustuslain muutoksen äänin 118 vastaan 40. Tyhjää äänesti yksi ja poissa oli 40 edustajaa. Aika monet pitävät tätä lopullisena hyvästijättönä Suomen itsenäisyydelle.
Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin, joten tyydyn nyt kertaamaan vanhoja ajatuksiani.
En näe mitään erityisen kauheaa lauseessa, jonka mukaan Suomi on Euroopan Unionin jäsen. Tämä tosiasia on ollut kaikkien tiedossa jo kauan. Nyt se vain on kirjoitettu näkyville perustuslakiin. Jos Suomi päättäisi erota EU:sta, se tapahtuisi täsmälleen samalla tavalla niin vanhan kuin uudenkin lain mukaan.
Olen kyllä arvostelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että lisäys on turha. Sitä ei vaadi EU eikä yksikään jäsenvaltio. Oikeastaan voisi ihan hyvin hyväksyä Timo Soinin puheet siitä, että lisäys on pelkkää nöyristelyä.
Kaikkein hirveimpiä kauhukuvia on maalattu 94 – 95 §:n muutoksista, jotka koskevat Suomen kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Uuden lain mukaan siihen tarvitaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.
Tämä näyttää suorastaan parannukselta entiseen. Vanhan lain mukaan kansainväliset velvoitteet ja valtiosopimukset päätettiin tavallisen lain tapaan säädettävällä lailla yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Vain perustuslakia ja valtakunnan alueita koskevat sopimukset vaativat määräenemmistön. Meillä on siis ollut käytössä järjestelmä, jonka mukaan periaatteessa toimivaltaakin olisi voitu siirtää pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä. Siinähän ei olisi ollut kyse perustuslaista tai valtakunnan alueesta. Nyt siihen vaaditaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.
Käytännössä tietenkin vallan luovuttaminen olisi ennenkin vaatinut määräenemmistön, mutta uuden lain mukaan asiasta ei ainakaan ole pienintäkään epäselvyyttä. Toinen juttu on tietysti se, että kaksi kolmasosaa vaaditaan annetuista äänistä, ei kaikista mahdollisista äänistä. Edustajista itsestään riippuu, ovatko he paikalla ääntään antamassa.
Päätellen edustajien tänäänkin osoittamasta mielenkiinnon puutteesta perustuslain muutokseen kaikki eivät edes taitaisi huomata, vaikka maalta vietäisiin kaikki toimivalta.
Kukaan ei puhu YK-jäsenyydestä, vaikka olemme siellä olleet jäseninä jo 50-luvulta saakka. Minusta meidän suvereniteettimme kärsii siitäkin, että alistumme YK:n päätöksiin. Samoin meidän sotilaitamme on rauhanturvatehtävissä maailmalla, mistä minä en näe koituvan muita kuin menoja kansantaloudellemme.