Tyypillinen paluumuuttaja

Tällä pohjoiskarjalaisella paluumuuttajalla asiat ovat loistavasti. Hän paluumuuttonsa perusteena on arjen sujuvuus, slow lifen sijasta fast life. Asioiden on sujuttava ripeästi eikä aikaa saa tärvääntyä pitkiin työmatkoihin, ruokaostoksiin eikä harrastusmatkoihin lasten kyydityksineen. Hänen kun pitää 12-tuntisten työpäivien lisäksi käydä kuntosalilla, pyörälenkillä ja hiihtoladulla sekä ennättää harrastaa intohimoisesti metsätöitä ja raksahommia.

Ja sehän onnistuu Pohjois-Karjalassa helposti. Hänen kaupunkiasunnostaan on vain 300 metriä työpaikalle ja kaikki arjen palvelut ovat saman katon alla niin, että asiat voi hoitaa leppoisasti tohvelit jalassa. Ykköskoti sijaitsee kuitenkin järven rannalla vain 25 minuutin matkan päässä kaupunkikodista. Matalaenergiatalo lämpiää itse pilkotuilla puilla ja hänen autonsa ovat vähäpäästöisiä. Valokuituyhteys avaa linjat kaikkialle maailmaan.

Mikä epeli se tämmöinen paluumuuttaja on ja onko hänen tarinansa tavallinen?

Ei se ihan tavallinen ole. Tämä paluumuuttaja sattuu olemaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ja ylläoleva on alkulaukaus maakuntaliiton kampanjalle. Tarkoitus on houkutella maakuntaan muuttajia ja käyttää tarkoitukseen kaikkiaan kolme miljoonaa euroa. Ensimmäinen 36-sivuinen esite tuli tänään Helsingin Sanomien välissä ja ihan ensimmäiseksi siinä oli tämä maakuntajohtajan oma tarina.

Oikeastaan menetin mielenkiintoni koko julkaisuun jo tämän aloitusjutun perusteella. Kun näin utopistiselta pohjalta lähdetään liikkeelle, alan epäillä rahojen menevät muutenkin hukkaan.

Se tyypillisempi paluumuuttaja saa varautua ihan toisenlaiseen todellisuuteen. Työmatkat ovat pitkiä, eikä joukkoliikennettä käytännössä ole. Sekin työpaikan saaminen on enemmän sattuman kauppaa. Jos hankkii kaupunkiasunnon palvelujen läheltä, on turha haaveilla enää omakotitalosta järven rannalla. Jos taas valitsee sen omakotitalon, on varauduttava juuri niihin pitkiin työ- ja harrastusmatkoihin. Ruuhkaliikenteestä tosin ei ole pelkoa, mutta hirviä saa varoa sitäkin enemmän.

Kuten maakuntajohtaja toteaa, niin jokainen muuttaja on oma tarinansa. Minäkin voisin kertoa muutaman tarinan paluumuuttajan kokemuksista kaikkine kampituksineen, kateuksineen, ilkeyksineen ja kyräilyineen. Jätän kuitenkin kertomatta, ettei minua enempää syytetä omaan kyökkiin sontimisesta.

Kommentit (4)
  1. Oh-show-tah hoi-ne-ne
    23.10.2011, 11:10

    Epäilen tämän mainitun jutun sylttytehtaaksi Thorsin koplaa.

  2. Thors Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa?! Eivät “mokuttajatkaan” ihan kaikkeen pysty. Liekö koko maakunnassa sataa rkp:n äänestäjää.
    Kyllä nämä on ihan paikallisella kokoomusymmärryksellä tehtyjä menestystarinoita – kahden ylivarustellun asunnon ekoelämästä.

Kommentointi suljettu.

Muutoksen tuulet

Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja kirjoitti paikallislehdessä tiukkaa tekstiä kunnan päätöksenteon salaperäisyydestä. Vapaasti tulkiten hän sanoi suunnilleen, että päätöksiä turataan pimeässä eikä valmisteilla olevista asioista kerrota aina edes johtaville luottamushenkilöille.

Lopullisesti puheenjohtaja oli hermostunut kuultuaan paikallisradion uutisista, että Juuan kunta aikoo korottaa veroprosenttia. Vain pari päivää aiemmin luottamushenkilöille oli järjestetty salainen talousseminaari, jossa asiasta ei oltu hiiskuttu sanaakaan.

Uutinen osoittautui ankaksi, koska toimittaja oli tehnyt jutun loppukesällä tekemiensä haastattelujen perusteella. Silloin kunnanjohtaja oli pohdiskellut ääneen valtion säästötoimien aiheuttamia pahimpia uhkakuvia. Korotusta ei siis ole tulossa, mutta ainakin kunnan virallisen protokollan ykkösjohtaja sai pontta jo aiemmin esittämilleen vaatimuksille.

Hän on puhunut avoimuudesta ennenkin ja ehdottanut mm. valtuuston epävirallisten varjokokousten lopettamista. Häntä on kuulemma kuitenkin varoitettu liiallisesta avoimuudesta. Jos lehdistö pääsee vapaasti seuraamaan päätöksentekoa, seuraa kuulemma väärinkäsityksiä ja virheellistä uutisointia.

Niinpä niin. Kunnan päättäjille pitäisi lukea kovalla äänellä kuntalain 29 §. Siellä sanotaan näin:

Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.

Tiedottamattomuus se vasta vaarallista onkin. Kun tietoa ei anneta, alkavat huhut liikkua. Siitä meillä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa juuri tuo paikallisradion toimittajan virhe.

Tehoaakohan puheenjohtajan sana? Ainakin sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.10. pidettävän kokouksen esityslista on periaatteessa kunnan verkkosivulla. Asioiden otsikot näkyvät oikein hyvin, mutta itse listatekstit eivät aukea.

Kommentit (5)
  1. Hyvä että valtuuston puheenjohtaja on herännyt todellisuuteen
    22.10.2011, 20:37

    Juuan kunta on oikein etevä pimittämään jopa normaalia päätöksentekoa tulevaisuuden suunnitelmista puhumattakaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistoja ei ole ollut nykyisen vs. sosiaali- ja terveysjohtajan aikana ennakolta ollenkaan kunnan verkkosivuilla ja pöytäkirjatkin ovat olleet luettavissa vasta viikkojen päästä. Ja entäs kunnanhallituksen esityslistat; muutamalla rivillä esiteltyjä asioita, joista on todella vaikea ymmärtää, mistä kulloinkin on kysymys. Katsokaahan päätökset: Ei lainkaan perusteluja, vaikka laki edellyttää, että päätökset on perusteltava. Liekoköhän laiskuutta, ymmärtämättömyyttä vaiko osaamattomuutta? Vaiko kaikki näitä?
    Kunnanvaltuuston puheenjohtaja on oikealla asialla peräänkuuluttaessaan reilumpaa peliä ja avointa toimintaa. Jokohan kunnanhallituksen puheenjohtajakin ymmärtäisi, mitä hallinnolta edellytetään. Hallitus ja kunnanjohtaja toimivat hänen johdollaan! Lyhyesti sanottuna sellainen hallitus, millainen puheenjohtaja. Niin se on kaikissa organisaatioissa. Nähtäväksi jää, ymmärtääkö valtuusto puheenjohtajansa tavoin vaatia hallitukselta ja virkamiehiltä hyvien hallintotapojen noudattamista. Avoimuuus, huolellinen valmistelu ja keskustelevuus on siinä ydinasioita.

  2. Pöytäkirjojen laitosta nettiin:

    Niitä ei voi laittaa näkyville, ennen kuin ne on tarkastettu. Tarkastajilla taas ei välttämättä ole joka hetki aikaa poikkeilla niitä lukemassa. Itselläkin menee joskus kaksi viikkoa, ennen kuin saan säädettyä itseni kaupungintalolle, se kun on auki klo 8.00-15.45 ja kahtena arki-iltana klo 17.00-19.00. Jos noihin aikoihin ei sovi, se on voivoi. Ihmisten kun pitäisi käydä töissä ja sitten toisilla on iltamenojakin.

Kommentointi suljettu.