Lahjontaa vai joulutarinoita?
Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynnin ensimmäiset puheenvuorot on kuultu. Ymmärrettävästi kaikki syytetyt ovat sitä mieltä, että oikeuteen on taas kerran haastettu syyttömiä miehiä. Se on tietenkin heidän oikeutensa ja syyttömiä he ovatkin, kunnes toisin todistetaan. Palautetaanpa lyhyesti mieliin, mistä tässä oikein on kysymys.
Syytetyt neljä liikemiestä sponsoroivat avokätisesti kansanedustaja Kanervan syntymäpäiväjuhlia. Maakuntahallituksen puheenjohtajana Kanervalla on erittäin tärkeä rooli kaavoitusasioissa, jotka taas kiinnostavat kauppakeskuksia suunnittelevia ja rakennuttavia liikemiehiä. Valtakunnansyyttäjä pitää syntymäpäiväjuhlien järjestämistä törkeänä lahjuksena juuri tämän maakuntahallituksen kytköksen takia.
Syytettyjen ensimmäiset kommentit ovat oikeutuksestaan huolimatta aika kummallisia. Toivo Sukari sanoo, ettei hän ole eläessään ollut yhteydessä maakuntaliittoon eikä ole tiennyt Kanervan olleen hallituksen puheenjohtaja. Esitutkinnan jälkeen hän jopa kertoi televisiossa, että ei edes tiedä, mikä on kaava ja mitä tekemistä sillä on rakentamisen kanssa.
Arto Merisalo ei ole koskaan kuullutkaan Kanervan asemasta maakuntahallituksessa eikä Tapani Yli-Saunamäki ole kuuna päivänä ollut missään tekemisissä kaavan kanssa. Kyösti Kakkosen mukaan koko juttu on täyttä höpöhöpöä ja joulutarinaa. Lisäksi 9 000 euroa on hänen mielestään niin pikkuraha, ettei sen antaminen millään voi olla lahjontaa.
Nämä olivat asianomaisten omia puheita, mutta on puolustuksella painavampaakin sanottavaa. Ainakin Kakkosen puolustus lähtee siitä, että lahjonnasta voisi olla kyse vain silloin, jos Kanervalla olisi ollut juuri syntymäpäivien aikaan käsittelyssään jokin konkreettinen kaavoitukseen liittyvä virka-asia.
Ei se ihan niin mene ja epäilemättä puolustuskin asian hyvin tietää. Rikoslain 16 luvun 13 § sanoo asiasta näin:
Joka virkamiehelle lupaa, tarjoaa tai antaa hänen toiminnastaan palvelussuhteessa hänelle tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa, on tuomittava lahjuksen antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lahjan ei siis tarvitse vaikuttaa mihinkään konkreettiseen asiaan, vaan riittää, että sillä pyritään vaikuttamaan henkilön toimintaan. Tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo se, että lahja on omiaan vaikuttamaan toimintaan, vaikka varsinaista pyrkimystäkään ei voitaisi näyttää toteen.
En ota kantaa meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, vaan oikeus päättäköön mitä päättää. Kirjoitin tämän jutun vain sen takia, että ainakaan Karjalaisen toimitus ei ole hirveän hyvin perehtynyt rikoslakiin. Sen sijaan se leväytti Kakkosen joulutarinat koko sivun uutiseksi.
Kanervaa on voitu yrittää lahjoa, mutta ei missään tapauksessa ole lahjottu.
Vanha, tunnettu totuushan on, että vain rehellisen henkilön voi lahjoa. Monet, jos eivät useimmat, poliitikot ovat siis lahjomattomia.
Tämähän menee näin: jos annat lahjuksen rehelliselle henkilölle, hän pyrkii edistämään asiaasi; jos epärehelliselle, hän vain pistää sen taskuunsa eikä tee mitään.