Pornoa ja vihapuhetta
Viime aikoina olen törmännyt usein Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määritelmään sananvapaudesta. Erityisesti tätä sitaattia suosivat ne, jotka haluavat puolustella äärirasistisia ja suoranaiseen väkivaltaan yllyttäviä puheita. Poliisitutkintaan päätyneen Lieksa-ryhmänkin sivulla tähän vedottiin. Se kuuluu näin:
Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
Siteeraus on ihan käyttökelpoinen, mutta juridiseksi argumentiksi se ei yksinään riitä. Päättelyn pitää jatkua Suomen Perustuslakiin ja siitä edelleen Rikoslakiin.
Perustuslain 12 § sanoo asiasta näin: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Rikoslaista sitten löytyy niitä kriminalisoituja puheita, joita kukaan ei ennakolta estä, mutta joista voi jälkikäteen joutua vastuuseen. Sellaisia ovat mm. kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
Vihapuhetta ei mikään laki määrittele eikä sitä osaa tyhjentävästi kukaan määritelläkään. Se on yleiskielinen ilmaus, jolla ei ole käyttöä juridiikassa. Kun minua pyydetään määrittelemään vihapuhe, vastaan sanomalla, että sananvapauden ja vihapuheen välinen raja on yhtä vaikea vetää kuin erotiikan ja pornografian raja. En minä osaa etukäteen määritellä, missä raja kulkee, mutta tunnistan kyllä pornografian sitä nähdessäni. Samoin luulen tunnistavani maahanmuuttokriittisyyden ja vihapuheen eron.
Läheskään kaikki pornografia ei ole kiellettyä, kuten ei ole kaikki vihapuhekaan. Selvästi rikollista pornografia on silloin, jos siihen sisältyy laittomia asioita, kuten vaikkapa pedofiliaa. Jos vihapuheeseen sisältyy selvästi laissa rangaistavaksi säädettyjä asioita, niin se on rikollista.
Lainvastaiseksi tulkitsen vaikkapa muutama päivä sitten facebookissa näkemäni kommentin, jossa pohdittiin ratkaisua maahanmuutto-ongelmaan. Kommentoija tarjosi ratkaisuksi luotia joka toiselle ja säästösyistä hylsyn lyömistä vasaralla takaraivoon joka toiselle. Huumorintajuni loppuu tällaisen kommentin nähdessäni ihan yhtä varmasti kuin se loppuisi nähdessäni “leikkimielistä” lapsipornoa.
Mikä ihme meidän maassa on,et ns ei suomalaisiin ihmisiin kohdistuu niin paljon kielteisyyttä.Itse olen ajatellut näin että kyseessä on pelko! Ei ole muita tunteita kuin Rakkaus ja Pelko.Näistä kahdesta sanat ja teot kumpuavat.Minua henk koht ärsyttää miten pimeetä kansaa olemme vieläkin!! Oli sitten Kaamos tai Hurmos niin Egomme vain pullistuu pullistumistaan.Ja kun jokin uusi ilmaus keksitään sanallisesti..niin sitä viljellään sitten joka paikassa ja käänteessä.Avautuminen,pelittää,vihapuhe tulee nyt äkkiseltään mieleen.Minäkin avaudun nyt kertomalla etten todellakaan ole ylpeä Suomalainen,päinvastoin!
Vihapuhe ei nyt ihan uusi sana ole. Aleksis Kivi sen toi kirjallisuuteen Nummisuutareissaan. Mutta rakkaus ja pelko ei ole ihan riittävä selittämään tunne-elämäää. En rakasta kapitalisteja enkä tasavallan hallitusta, mutta en minä niitä pelkääkään. Viha voisi olla se tunne mitä lähinnä tulee mieleen koska vitutus ei vielä riitä toiminnan aikaan saamiseksi. Viha vain on kanavoitava vastavoimaksi muuten kuin tappamalla.