Anteeksi, sattui erehdys
Lauantaina 26.11. kirjoitin jutussani Lisää pakkotyötä, että kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) olisi eduskunnan kyselytunnilla 24.11. tiedustellut hallituksen toimista nuorten työttömyysetuuden saamiseksi vastikkeelliseksi.
Minulle sattui erehdys, joka johtuu tavastani seurata kyselytuntia sivusilmällä ja -korvalla. Eduskunnan pöytäkirjan mukaan kysyjä ei ollut Pelkonen, vaan saman puolueen Pia Kauma. Kun rupesin tarkemmin seuraamaan vastausta, näytti kamera siinä vaiheessa Pelkosta. Erehdyin luulemaan kysyjää Pelkoseksi, koska en erota minulle tuntemattomia kansanedustajia äänestä. Pyydän Pelkoselta anteeksi erehdystäni.
Nyt kun kohteliaisuussyistä palasin aiheeseen, niin Kauman lisäkysymys kannattaa siteerata kokonaan. Se osoittaa, että kritiikkini oli asiallisesti oikea, vaikka kohdistuikin väärään kansanedustajaan. Kauma kysyi näin:
Yhteiskuntatakuu on perusajatukseltaan erinomainen asia. Nuorten yhteiskuntatakuuseen ei kuitenkaan sisälly velvoitetta työnhakijan osalta. Usein työttömän ei edes kannata ottaa vastaan tarjousta, jos hänen taloudellinen tilanteensa joko huononee tai paranee vain vähän. Tämä on omiaan passivoimaan nuoria työnhakijoita. Arvoisa ministeri, olisiko ratkaisu se, että työttömyysturva olisi tietyissä tapauksissa vastikkeellinen?
Kauma on siis se, joka on täysin tietämätön työnhakijan nykyisistä velvoitteista. Hän ei tiedä, että työttömyysetuutta saava on velvollinen ottamaan vastaan minkä tahansa hänelle tarjotun työn tai osallistumaan mihin tahansa hänelle määrättyyn työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Hänen on pakko osallistua koulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai jopa kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka hän on täysin työkuntoinen ja -kykyinen.
Kieltäytyjä menettää työttömyysetuutensa ja lisärangaistuksena ainoaksi tulonlähteeksi jäävää toimeentulotukea alennetaan 20 %. Tämän seuraamuksen automaattisuus ei ole edes laillinen, mutta silti sitä käytetään yleisesti. Se taas johtuu siitä, että toimeentulotukea myöntävät sosiaaliviranomaiset eivät tunne lakia tai eivät välitä sitä noudattaa turhantarkasti.
Ei tätä asiaa ilmeisesti tunne Pelkonenkaan, vaikka hän ei tällä kertaa äänessä ollutkaan. Ainakin vielä vaalikampanjansa aikana hän sekoitti palkan ja työttömyysetuuden keskenään. Hän nimittäin vaati Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa työttömien velvoittamista työhön etuutta vastaan.
Tietämättömyys näissä asioissa tuntuu olevan aika yleisesti kokoomuksen edustajia vaivaava vika.
Eräs jonkin verran lain valmistelua seurannut henkilö väitti minulle, Kokoomuksessa ongelmana on etteivät edustajat vaivaudu lukemaan tekstejä joten moni laki on täysin raakile tullessaan hyväksyttäväksi. Puolueelta puuttuu duunari osasto. Väitteen esittäjä oli tutkija joten duunari luokalla tarkoitetaan tässä yhteydessä lukutaitoista, työhönsä vakavasti suhtautuvaa henkilöä.
Meneekös se sillälailla, että toimeentulotuen maksaa kunta rahoistaan? Nimittäin silloinhan tuohon 20% alentamiseen luulisi vaikuttavan kunnan taloustilanteenkin: että jostainhan sitä pitää säästää…