Tuttu kuvio

Eduskunta päätti eilen yhtiöittää puolustusvoimien ruokahuollon. Saman tien uusi, valtion kokonaan omistama yhtiö Leijona Catering ilmoitti nostavansa ateriahintoja tuntuvasti heti ensi vuoden alusta lähtien. Syyksi kerrottiin, että hinnoista ovat tähän asti puuttuneet kiinteistökustannukset, tietotekniikan kustannukset sekä talous- ja henkilöstöhallinnon kulut.

Tietenkin ne ovat puuttuneet hinnoista. Kaikki nämä ovat olleet osa puolustusvoimien omaa organisaatiota, ja uuden yhtiön perustamisen myötä kustannukset on eroteltava kirjanpidollisesti yhtiön omiksi kuluiksi. Itse rakenteet ovat sen sijaan samat: ruokaa tehdään edelleen samoissa tiloissa, tietotekniikka on samaa ja samat henkilötkin jatkavat tehtävissään. Kyseessä on siis vain kirjanpidon vaatima silmänkääntötemppu, jonka varjolla hintoja voidaan nostaa.

Tämä on vain esimakua tulevasta. Jälleen kerran on tapahtumassa ihan sitä samaa, mikä on tapahtunut jo lähes kaikkialla muualla valtionhallinnossa. Ensimmäisessä vaiheessa valtion oma toiminta yhtiöitetään valtionyhtiöksi. Ihan kohta alkaa hiljainen osakkeiden myyminen pääomasijoittajille ja parin vuoden kuluttua koko toiminta on heidän käsissään.  Näin on käynyt suunnilleen kaikille yhtiöitetyille valtion toiminnoille.

Armeija on tähän asti säilynyt yksityistämisinnolta, mutta tästä se touhu alkaa. Kohta olemme samassa tilanteessa kuin USA, jossa sotimista lukuunottamatta armeijan toiminta on yksityistetty. Oikeastaan sotiminenkin on aika pitkälle yksityistettyä, koska turvayhtiöt toimivat kriisialueilla ihan samalla tavalla kuin sotilaat.

Armeija tunnetusti marssii vatsallaan, mutta nyt on kyse siitä, kuka tulevaisuudessa käärii rahat sen vatsan täyttämisestä. Parin vuoden kuluttua marssin tahdin määräävät markkinavoimat ja kansainväliset suursijoittajat.