Vasta pakon edessä

Ajattelin jättää Juuan kunnan vähäksi aikaa rauhaan, mutta eihän se onnistu. Paikallislehti Vaarojen Sanomat kertoi eilen niin kuvaavan tapauksen kunnan toiminnasta, että on syytä kertoa se eteenpäin. Kun yleensä uskollisesti kuntaa myötäilevä lehti kritisoi kunnan virkamiesten toimintaa, niin asian täytyy olla merkittävä.

Nelisenkymmentä vuotta samalla paikalla toiminut huoltoasema sai vuonna 2008 naapurikseen muualta muuttaneen perheen. Uudet asukkaat huomasivat heti, että huoltoasemalta johti avo-oja suoraan Pieliseen. Ojassa virtasi joskus öljyä ja joskus jotain tunnistamatonta vaahtoa. Tämän ryönän lähde oli ilmiselvä.

Asukkaat ottivat yhteyttä kuntaan, mutta mitään ei tapahtunut. Kunnassa vähäteltiin koko juttua ja epäiltiin naapureiden välisen henkilökemian toimivan huonosti. Siinä vaiheessa naapurit eivät vielä edes tunteneet toisiaan.

Vuonna 2009 naapurit ottivat yhteyttä ely-keskukseen, josta tuli kunnalle määräys ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Kunta järjesti tarkastuksen ja näytteissä todettiin olevan mm. öljyä. Kunta katsoi, että puhdistustarvetta ei ole, mutta määräsi yrittäjän tehostamaan jäteveden käsittelyä. Määräyksen noudattamista ei valvottu, eikä mitään parannusta tapahtunut.

Vuonna 2010 naapuri otti käyttöön järeämmän keinon. Hän haki ely-keskukselta hallintopakkoa, jolla kunta velvoitetaan seuraamusten uhalla hoitamaan tehtävänsä. Hallintopakko sai aikaan uuden tarkastuksen ja uuden päivämäärän määräämisen asioiden korjaamiseksi. Mitään muuta ei tapahtunut.

Viime kesänä paikalle kutsuttiin pelastuslaitos öljyntorjuntatehtäviin. Vasta tämä säikäytti sekä kunnan että yrittäjän korjaamaan oikeasti viemäröintijärjestelmän. Nyt paikalta on otettu maaperänäytteitä, joiden sisältö ei vielä ole tiedossa. Jos ojaan on 40 vuotta virrannut kaikkea mahdollista öljystä lähtien, niin siivoamisesta saattaa koitua kallis lasku.

Mitä me tästä tapahtumasta opimme? Ainakin sen, että jotkut kunnan virkamiehet tekevät töitänsä vasta äärimmäisen pakon edessä, jos sittenkään. Määräysten antaminen tutulle yrittäjälle on ilmeisen kiusallista, joten mieluummin ollaan tekevinään jotain ja sitten unohdetaan koko juttu.

Onko tarinan roisto mahdollisesti tämä uusi riidanhaluinen naapuri, joka ei tunne paikkakunnan tapoja? En osaa sanoa, kun en tunne enempää yrittäjää kuin naapuriakaan muuten kuin ulkonäöltä. Jotenkin vain en osaa pitää pappia perheineen ihan turhasta rähjääjinä.