Kova tavoite
Tupakan ostamisesta on tehty salaperäinen tapahtuma. Tuotteet on piilotettu tiskin alle tai automaatteihin, joissa napin kohdalla näkyy pelkkä numero. Keskusteltuani asiasta naapurikaupan kassahenkilön kanssa luin uteliaisuuttani tämän salamyhkäisyyteen velvoittavan lakipykälän. Näin kuuluu Tupakkalain 8b §:n 1 momentti:
Tupakkatuotteiden vähittäismyyjä saa esittää tupakkatuotteiden ostajalle tämän pyynnöstä myyntipaikassa vähittäismyynnissä myytävänä olevien tupakkatuotteiden pakkauksia esittävän painetun kuvaston. Vähittäismyyjä saa myös luovuttaa ostajalle tämän pyynnöstä tupakkatuotteista ja niiden hinnoista painetun luettelon. Kuvaston ja luettelon sisällöstä ja ulkoasusta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Tupakkalakia on säätämisestään asti kiristetty jatkuvasti ja näin tulee tapahtumaan jatkossakin. Se johtuu lain 1 §:stä, johon on lainsäädännölle poikkeuksellisesti kirjattu lain käytännössä mahdoton tavoite. Se on tupakkatuotteiden käytön täydellinen lopettaminen. Se on vähän sama asia, kuin jos rikoslakiin kirjattaisiin tavoitteeksi kaikenlaisen rikollisuuden täydellinen lopettaminen. Eipä vaikuttaisi kovin uskottavalta.
Tämä tavoite siis yllyttää jatkuvaan lain kiristämiseen. Olkoon sitten niin, mutta päättäjiltä on unohtunut eräs perusasia. Nykyisin esimerkiksi alaikäiset eivät saa tupakoida, mutta kenelläkään ei ole oikeutta ottaa heiltä tupakoita pois. Tätä oikeutta ei ole edes poliisilla. Kielletyllä paikalla tupakoivalle voidaan antaa sakot tupakointirikkomuksesta, mutta enpä usko poliisin ryntäävän sakkolappuja kirjoittelemaan ihan jokaisen ilmoituksen perusteella.
Kun jokin laki on pelkkä kielto, käsky tai ylimalkainen elämänohje ilman varsinaista sanktiota, heikennetään yleistä lainkuuliaisuutta. Kansalaisille alkaa muodostua sellainen käsitys, että lainsäädäntö yleensäkin on vain ohjeellista, mutta ei mitenkään pakottavaa.
Tupakointi aiheuttaa kiihkeitä tunteita puolesta ja erityisesti vastaan. Nyt voimme odotella omatekoisia tupakkapoliiseja, jotka valistavat kaupan kassoja oikeista menettelytavoista. Luultavasti he ovat samoja ihmisiä, jotka vieläkin luulevat lain kieltävän tupakoinnin alle viiden metrin päässä julkisen tilan ulko-ovesta. Tämä maaginen metriraja oli yhden ainoan virkamiehen haastattelussa omasta hihastaan pudottama arvio, josta hän myöhemmin sai esimiehiltään nuhteet.
Kaipa tuo kasvaa siinä missä hamppukin mutta siemeniä ei ole vielä juuri myynnissä. Niitä odotellessa ja sitten poltetaan puoli-ilmaista, lisäaineetonta tupakkaa.
Mä huomasin Prismassa nämä salaperäiset numeroidut automaatit ja hymähdin. Olin panenivani merkille, että usea otti monta asia – siis enemmän kerralla. Onkohan tämä oikein tutkittua juttua, että tällainen holhous ja lapselllinen piiloleikki vähentävät tupakointia?