Kahdet säännöt

Ministeri Maria Guzenina-Richardsonin avustaja on kuulemma eronnut pelattuaan omaa peliään ministerin selän takana. Hän oli käskenyt ministeriön virkamiehiä valmistelemaan tärkeänä pitämäänsä lakiuudistusta antaen ymmärtää käskyn tulleen ministeriltä. Ministerille hän oli kertonut, että virkamiehet itse haluavat nostaa lainsäädäntöhankkeen esille. Ei ihmetytä yhtään, että hän saa lähteä.

On niitä toisenlaisiakin tapauksia. Kansanedustaja Juho Eerolan avustaja Ulla Pyysalo haki viime kesänä Kansallisen Vastarinnan jäsenyyttä, koska luuli tämän rekisteröitymättömän porukan olevan isänmaan asialla. Tosiasiassa nämä “patriootit” haluavat johtajavaltaista, rotupuhdasta ja sotilaallisesti organisoitua yhteispohjoismaista natsivaltiota.

Kun jäsenhakemus tuli julkisuuteen, lupasi Pyysalo erota jouluun mennessä, mikäli saa uuden työpaikan. Luultavasti hän ei aikonutkaan erota, koska hän on tehtävässään edelleen. Facebookissa hän näkyy ihmettelevän sitä, miten Haavisto muka voisi presidenttinä tehdä valtiovierailuja arabimaihin. Hän ei tunnu olevan edes varma siitä, kuuluvatko valtiovierailut presidentin toimenkuvaan.

Minä olen aina luullut, että kansanedustajan avustajan tehtävänä on hankkia ja välittää tietoja omalle edustajalleen. Pyysalo tuntuu sen sijaan jakavan vain omaa tietämättömyyttään ympäriinsä. Jokainen vähänkään maailman menoa seurannut tietää, että esimerkiksi Saksan ulkoministeri vierailee sujuvasti arabimaissa, vaikka on parisuhteessa toisen miehen kanssa.

Ettei taas syytetä vihapuheista, niin minulle on herttaisen yhdentekevää, kuka ketäkin kansanedustajaa avustaa. Itse he avustajansa valitsevat, enkä osaa sanoa Pyysalon etevyydestä mitään muuta kuin mitä olen ihmetellen lukenut. Muusta kansasta en tiedä, mutta minulla on aika pitkä muisti.