Etsivän nuorisotyön loppu

Pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa on kesästä 2010 lähtien toiminut etsivän nuorisotyön projekti. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja sen tarkoituksena on ollut etsiä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja saattaa heidät yhteiskunnan eri palvelujen piiriin. Työ lienee sujunut ihan mukavasti ja kunnalle se on ollut todella edullista. Kunta on sijoittanut siihen omaa rahaa vain noin 1 000 euroa vuodessa.

Nyt projekti kuitenkin loppuu 31.3.2012. Syynä ei ole ministeriön rahahanojen sulkeutuminen, vaan Juuan kunnanhallituksen epävirallinen ja mihinkään kirjaamaton päätös. Asiaa selvittänyt kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen, kaikkien Emppuna tuntema Jari Miettinen, oli saanut suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

Kunnanjohtaja oli sanonut, että ei voi näyttää mitään kirjallista päätöstä, koska sellaista ei ole.  Ei sitä tosiaan olekaan, vaan kunnanhallitus on asiasta epävirallisesti keskusteltuaan päättänyt suullisesti lopettaa projektin. Ihan tuosta vain, ilman esityslistaa, ilman päätösehdotusta, ilman asian kirjaamista päätökseksi ja todennäköisesti myös ilman järkeviä perusteluja. Tämä epävirallinen päätös oli kerrottu esimiesmääräyksenä sivistysjohtajalle tiedoksi ja toimenpiteitä varten.

Kunnanhallituksen epävirallinen keskustelukerho ylitti pahasti mihinkään perustumattoman toimivaltansa. Se nimittäin lakkautti suullisella päätöksellään sivistyslautakunnan hallinnoiman virallisesti päätetyn projektin. Näin se tapahtui:

Lautakunta päätti 15.6.2010 aloittaa projektin, mikäli ministeriö myöntää tarvittavat rahat. Myönteinen päätös saatiin ja projekti toimi 1.7.2010 – 31.5.2011. Jatkorahoitusta saatiin ajalle 1.4.2011 – 31.3.2012. Tätä jatkoa ei lautakunta käsitellyt, mutta rahoitus saatiin ihan normaalina viranomaistyönä.

Jatkorahoitusta projektille  31.3.2012 lähtien olisi pitänyt hakea viime joulukuun alkuun mennessä. Hakemusta ei tehty, koska kunnanhallitus oli epävirallisella päätöksellään käskenyt lopettaa koko projektin. Sivistysjohtajan oli tietenkin tehtävä työtä käskettyä. Kunnalle ei siis kelpaa ilmainen raha, jolla on työllistetty nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja tehty tärkeää ennaltaehkäisevää työtä.

On kunnanhallituksella tietenkin oikeus puuttua lautakuntien toimintaan, mutta ei tällä tavalla. Laki antaa mahdollisuuden käyttää otto-oikeutta, jolla lautakunnan päätös voidaan ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Mikään laki ei tunne epävirallista suullista päätöstä, jolla lautakunnan virallisesti tekemä päätös mitätöidään.

Tunnen tätä Emppua sen verran, että kunnanhallitus voi kohta joutua vastaamaan hallinnolliseen kanteluun. Saa nähdä, miten toimintaa perustellaan. Vastaus saattaa ihan hyvin olla, että mitään ei ole päätetty, koska mitään ei näy pöytäkirjoissa. Sillon rahoitushakemuksen tekemättä jättäminen saataisiin vieräytettyä kätevästi sivistysjohtajan tai koko lautakunnan omaksi laiminlyönniksi.