Rikas mies puhuu taas
Björn Wahlroos on niin tyytyväinen presidentinvaalien tulokseen, että innostui antamaan Helsingin Sanomille ison haastattelun itsestään ja ajatuksistaan. Hänen puheensä tulevat varmasti saamaan paljon myötäilijöitä. Ainakin kaikki uusliberalistisesti ajattelevat nuoret leijonat tulevat toistelemaan hänen sanojaan, se on ihan varmaa.
Wahlroos antoi köyhien ja syrjäytyneiden kuulla kunniansa. Syrjäytyminen on hänen mukaansa jokaisen oma valinta ja nykyinen liian hyvä työttömyysturva suorastaan kannustaa syrjäytymään. “Jos kehitämme yhteiskuntaa siten, että syrjäytymiseen johtavat vaihtoehdot ovat helppoja valita, niin saamme lisää syrjäytyneitä”, hän julisti.
Wahlroos kritisoi presidentti Tarja Halosta siitä, että tämä uudenvuodenpuheessaan sanoi terveyserojen kasvaneen tuloerojen myötä. Näin ei Wahlroosin mukaan tietenkään ole, vaan terveyserotkin ovat köyhien omaa syytä. He eivät panosta riittävästi terveytensä hoitamiseen.
Tätähän tämä ahneuden ja itsekkyyden ylistys aina on. Rikkaus on vain jokaisen rikkaan omaa ansiota ja köyhyys yksiselitteisesti jokaisen köyhän oma vika. Köyhyys ei ole edes varsinainen vika, vaan se on silkkaa laiskuutta, johon liian hyvä työttömyys- ja sosiaaliturva suorastaan houkuttelevat. Tällaisista puheista saadaan hyvää selkänojaa sitten, kun etuuksia ruvetaan leikkaamaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että se tapahtuu pian.
Yhtä asiaa jäin Wahlroosin haatattelusta kaipaamaan ja se sama asia puuttuu yleensä kaikista vastaavista julistuksista. Kukaan ei kerro, mitä näillle kaikin puolin kelvottomille köyhille ja syrjäytyneille pitäisi oikeastaan tehdä. Puuttuu niin sanoakseni se lopullinen ratkaisu. En uskalla ruveta arvailemaan, millainen se mahtaisi olla.
En olekaan pitkiin aikoihin lainannut Jeesus Siirakin kirjaa. Sen 4 luvussa sanotaan köyhien kohtelemisesta näin:
Älä pidätä köyhältä hänen elatustansa, äläkä anna anovaisten silmien kauan odottaa.
Älä murehduta isoavaa sielua, äläkä ärsytä vihaan miestä, joka on ahdingossa.
Vihaan ärtynyttä sydäntä älä kiihoita, äläkä anna tarvitsevaisten kauaa odottaa.
Hätääntynyttä anelijaa älä aja pois, äläkä käännä kasvojasi pois köyhästä.
Älä käännä silmääsi pois pyytäjästä, äläkä anna kenellekään aihetta kirota sinua.
Sillä jos joku katkeralla mielellä sinut kiroaa, niin hänen Luojansa kuulee hänen rukouksensa.
Juu, sitten Nallekin saattaa herätä kun köyhät on talikoiden ja soihtujen kanssa ovella taloa sytyttämässä… Mikähän siinä on, että niille joille on paljon muuten annettu, on empatiasta kokonaan vaille jätetty?
Ottaen huomioon että löysin sisällöstä ainoastaan perustelematonta kritiikkiä ja vihjailuja toisen tekemistä (“sanojen laittamista suuhun”) voisin sanoa että entryn viimeinen lause on aika kuvaava: “Sillä jos joku katkeralla mielellä sinut kiroaa, niin hänen Luojansa kuulee hänen rukouksensa.”
Vaikken erityisesti Nallesta pidäkään, tykkään kun kritiikit perustuvat joko [viittauksiin] tai [lähteisiin]. Tulkintoja toki voi tehdä, mutta kun oma tulkinta toisen käsityksistä ilmaistaan faktana, ollaan minusta jo väärällä puolella: “Näin ei Wahlroosin mukaan tietenkään ole, vaan terveyserotkin ovat köyhien omaa syytä. He eivät panosta riittävästi terveytensä hoitamiseen.” johon viittaavaakaan lausetta en alkuperäisestä artikkelista löytänyt.
Harmi, sillä tekstistä olisi voinut jaksaessaan kirjoittaa ihan oikeankin kritiikin. 1/5.