Esteellisyyttä ja koskemattomuutta
Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen on tehnyt oikeuskanslerille selvityspyynnön puolustusministeri Stefan Wallinin mahdollisesta esteellisyydestä päätettäessä varuskuntien lakkauttamisesta. Hän epäilee Wallinin jäsenyyden Uudenmaan Prikaatin killassa olevan sellainen erityinen syy, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.
On ihan hyvä, että asia selvitetään. Minä en tiedä, mitä prikaatin kilta tekee ja mihin se pyrkii, joten oikeuskansleri tutkikoon asian. Jotenkin minusta on vain ruvennut tuntumaan, että perimmäisenä syynä jääviysepäilyyn on ministerin äidinkieli ja RKP:n jäsenyys. Tämä epäilys heräsi heti, kun selvisi huhujen Kontiorannan ja Dragsvikin asettamisesta vastakkain olevan vähintäänkin epävarmalla pohjalla. Etteivät vain huhun levittäjät olisi myös sen alullepanijoita.
Wallinin kannattajat hyötyvät päätöksestä, se lienee selvä. Jos kannattajien hyötyminen jostain päätöksestä tekee ministeristä esteellisen, niin siinä tapauksessa yksikään ministeri ei voisi milloinkaan päättää mitään. Aina löytyy jokin yhteys jonnekin suuntaan. Ministereiksi pitäisi valita kumpaakaan kotimaista kieltä taitamattomia ummikkoja, joilla ei ole mitään yhteyksiä kansalaispiireihin.
Oikeuskansleri saa tutkittavakseen myös sen, onko ministeri Wallin rikkonut perustuslaissa taattua kansanedustajan koskemattomuutta puhutellessaan ilmeisen kovasanaisesti Oinosta ja paria muuta kansanedustajaa. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Estämistä ei kuitenkaan voine olla pelkkä puhuminen, vaan siihen tarvitaan paljon rajumpia keinoja. Tämä ilmenee saman pykälän 2 momentista, joka käsittelee kieltoa asettaa kansanedustaja syytteeseen tai riistää hänen vapautensa puheiden takia.
Perustuslain 31 §:n mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista käsiteltävistä asioista sekä niiden käsittelystä. Tämän lainkohdan perusteella Wallinin pitämää puhuttelua voitaisiin kyllä pitää hyvän tavan vastaisena, mutta ei koskemattomuuden loukkauksena.
Wallin itse sanoi haastattelussa, että perussuomalaisten mopo keulii nyt pahasti. Minun mielestäni samaa tekee myös Wallinin mopo. Antaa kansanedustajien puhua vapaasti niin kauan kuin he puhuvat laillisesti. Perustuslain 30 §:n 2 momentin mukaan ne rajat vetää sitten tarvittaessa koko eduskunta viiden kuudesosan enemmistöllä.
Ensin tietenkin rajanvedon tekee puhemies. Perustuslain 31 § 2 momentin mukaan edustajan tulee puhua vakaasti, arvokkaasti ja loukkaamatta toista henkilöä. Tarpeen mukaan puhemies huomauttaa asiasta tai peräti kieltää jatkamasta puhetta. Hän voi antaa myös varoituksen sekä pidättää edustajan kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.
Sitä en tiedä, mihin pykälään aikoinaan perustui Veikko Vennamon kantaminen ulos istuntosalista.
Tuskin on Stefan Wallinilta edes hyvien tapojen vastaista, kun hän pyytää tätä persujoukkoa lopettamaan levittämästä täysin väärää tietoa siitä, että Konitiolahden varuskunna lakkauttamisen vaihtoehtona olisi olljut Dragsvikin lakkauttaminen. Näin ei ole ollut missään neuvotteluvaiheessa, ja sen esimerkiksi edustaja Oinonenkin hyvin tietää, sillä hänellähän on puolustusvaliokunnan jäsenenä ollut ja on pääsy kaikkiin varuskuntien lakkauttamisia koskeviin asiakirjoihin.
Kyseessä on siis perussuomalaisten puolesta levitetty täysin perätön valhe.
Perussuomalaiset yrittävät nyt kunnallisvaalien alla nostattaa kieliriitaa, kun heidän kannatuksensa muuten vajoaa sietämättömällä vauhidilla, nopeammin kuin lehmän häntä.
On erittäin outoa, että AINOA perustuslaissamme ihan erikseen nimetttyä erityistehtävää, eli ruotsinkielisen joukko-osaston ylläpidon tehtävää hoitava Dragsvikin varuskunta olisi koskaan edes voinut olla verrattavissa Kontiolahden kaltaisiin tusinavaruskuntiin.
Outoa on mielestäni myös se tosiasia, että persujen toiminnan vaikutelmaksi jää se, että aluepolitiikka kyllä olisi hyväksyttävä syy varuskuntien olemassaololle, mutta ei perustuslaissa erikseen määritelty tehtävä äidinkielisen asepalvelun turvaamisesta myös maamme ruotsinkieliselle väestönosalle.
Tätä työtä ei olisi voitu riittävästi taata esimerkiksi yhdistämällä Dragsvik suomenkieliseen Upinniemeen, sillä miten esimerkiksi olisi varustevarasto, sotilaskoulutusluennot, sairastupa sotku, kirjasto, kuntosali, jne toimineet ruotsin kielellä? Eivät mitenkään, vaan on ruotsinkielisillä, ihan kuten suomenkielisilläkin lain suoma oikeus omankieliseen ympäristöön myös varusmiespalvelusta suorittaessaan.
En erityisemmin tunne Kontiolahden varuskuntaa, mutta sekin ansaitsee kunnioituksemme nimittelyn sijasta.