Sananvapauden marttyyrit
Kun perussuomalainen kunnanvaltuutettu ehdottaa kunniamerkin myöntämistä Oulun ampujalle ja hänen puheitaan paheksutaan, alkaa valitus sananvapauden rajoittamisesta. Kenenkään mielipide ei voi olla väärä eikä mikään mahti maailmassa saa kritisoida sen ilmaisemista, vaikka kyseessä olisi murhamiehen ihannointi.
Samoin pitää saada vapaasti uhata tempaista käkkäräpäätä kuonoon tai mätkiä viherpunikkia pesäpallomailalla. Jopa presidenttiä pitää saada uhata saunan taakse viemisellä. Näin se ruikuttaminen sujuu:
Nämä sananvapauden marttyyrit tuntevat oikein hyvin YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain määritelmät sananvapaudesta. Siihen heidän osaamisensa sitten loppuukin. He eivät ymmärrä Suomen rikoslainsäädäntöä.
Kerrataan taas nämä perusasiat. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artikla kuuluu näin:
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artkla sanoo asiasta näin:
Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Oikeutta voidaan rajoittaa kansallisella lainsäädännöllä.
EIT:n tulkinta tästä artiklasta tunnetaan myös hyvin:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.
Suomen perustuslain 12 §:ssä säädetään näin: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Tähän asti nämä säädökset tunnetaan melko hyvin, mutta tuo perustuslain pykälä luetaan aina huonosti. Siinä nimittäin sanotaan ihan selvästi, että sananvapautta ei kukaan estä ennakolta. Mitä tahansa saa siis sanoa ihan vapaasti ilman ennakkosensuuria, mutta ne seuraukset voivat tulla jälkikäteen.
Niistä on säädetty ihan perustuslain kertomalla tavalla rikoslaissa. Sieltä sitten löytyykin kaikenlaista seuraamusta. Kriminalisoitua on vaikkapa rikokseen yllyttäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. On siellä paljon muutakin sellaista, johon kannattaisi tutustua ennen kuin kirjoittaa sananvapauden nimissä niitä kaikkein sairaimpia mielipiteitään.
Yhteistä näille kaikille kriminalisoinneille on, että ne on tehty perustuslain oikeutuksella. Ne ovat juuri niitä seuraamuksia, joista kenenkään ennakolta estämättä ihan tolkkuttomia kirjoittava saattaa päästä osalliseksi. Jostain ihmeen syystä tätä ei haluta millään ymmärtää.
Kunniamerkkiä ampujalle ehdottanut valtutettu tullaan luultavasti erottamaan puolueesta. Ihmettelen vain, kuinka kauan perussuomalaiset antavat tämän alapääsanastoon mieltyneen natsi- ja keskitysleirisympatioistaan tunnetun homo-, muslimi- ja punikkivihaa tihkuvan “Leon Degrellen” julistaa omaa sanomaansa puolueen nimissä. Hänen oikea henkilöllisyytensä tiedetään yleisesti. 
Hyvää tekstiä. “Sananvapaus” on tosiasiassa rajoitettua (itse)ilmaisua. Koska lainsäätäjällä on muitakin suojeltavia intressejä kuin ilmaisunoikeutta advokoiva yksilö. Muita yksilöitä ei saa vahingoittaa. Siinä mielekäs kriteeri.
Sitten siihen puolueesta erottamisasiaan:
Aina on niitä, jotka “taitavasti” osaavat harata vastaan silloinkin kun puolueen päätösvalta on lakiin kirjoitettu. Tämä “veijari” on tuomittu kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja ties mistä muusta, mutta aina tämä lainsäädännön tunteva nyrkkimies osaa kamppailla vastaan. Vaikka sitten faul-lyönnein.
http://olavimaenpaa.vuodatus.net/blog/3142734/onneton-erottamisyritys/
En oikein ymmärrä miksi sananvapauden määritelmää haetaan kansainvälisestä tai kansallisesta laista, jossa esitetään rajoitettu sananvapaus… paitsi toki, jos keskustelua tietoisesti haluaa ohjata siihen suuntaan, että sananvapaus on ensisijaisesti uhka eikä mahdollisuus. Miten voimme puhua käsitteestä sananvapaus, kun USA:ssa sananvapaudella voi tehdä melkein mitä lystää, Suomessa saa olla samaa mieltä Urpilaisen kanssa, ja Kiinassa sillä taas ei voi tehdä mitään. Mutta kaikilla on varmaan omanlainen juridinen sananvapautensa.
Miksi sanomme, että Kiinassa tai Pohjois-Koreassa ei sananvapaus toteudu? Varmasti heilläkin toteutuu sananvapaus suhteessa maan omiin lakeihin? Vetoammeko myös Kiinan tapauksessa, siihen, että YK:n ihmisoikeusjulistus sallii Kiinalta nämä vapauden rajoittamiset? Vihervasemmistolaisen selkärangattomuus on hyvin surullista katsottavaa. Ja sitä saa katsoa vieläpä kaiken aikaa.
Toki tuollaisten persumöyhöjen ja heidän fanipoikiensa ajatuksenjuoksu on yhtä lailla järjenvastaista. Ensin itketään “neekeristä tai kakasta” ja seuraavaksi totuuden vaientamisesta…
Itse veikkaisin perussuomalaisten tuhoavan itse itsensä, jos heitä ei antagonisoitaisi typeryytensä tähden jatkuvasti, erityisesti juridisilla uhkauksilla. Tällöin Soini joutuisi oma-aloitteisesti (kenenkään sitä vaatimatta) irtisanoutumaan (ja irtisanomaan) ääliömäisyydet sillä hinnalla, että hinnalla, että äänikato, tai olemaan irtisanoutumatta, sillä hinnalla, että äänikato. Tällä hetkellä kaikki hype luo marttyyristatuksen ja tuhatmääräiset massat, jotka lähtevät oletuksesta, että koska jotakin vaiennetaan, sen on oltava totuus.
Minua ihmetyttää koska miesten tappamista moraalisena tekona ylistävät toimittajat erotetaan tehtävistään. (Ja ei, minä en persuja tule äänestämään illuusiossa, että feminismin vastustajana he ajaisivat ihmisoikeuksia miessukupuolelle. Tiedän kuitenkin, että moni muu äänestää, valitettavasti.)