Kuntouttava ihmelääke
Kuntouttavasta työtoiminnasta eli ilmaistyöstä on tullut sellainen ihmelääke, että sitä tarjotaan ratkaisuksi jopa väkivaltarikollisuuden ongelmiin. Näin ainakin pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa, jossa kohta puolet väestä tekee ilmaista työtä.
Kunnan väkivaltatilastot ovat rumaa luettavaa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 16 tapausta ja vuonna 2011 peräti 53. Tänä vuonna tehdään uusi ennätys, mikäli vauhti jatkuu samanlaisena. Pari viikkoa sitten uutisoitiin, kuinka kaksi miestä puukotti kolmatta asunnossa ja vielä pihamaallakin. Vain tekijöiden ja uhrin humalatila esti henkirikoksen, koska touhu meni onneksi ihan hosumiseksi.
Poliisi tietää ongelman, mutta resurssipulan ja toiminnan keskittämisen takia ei mahda sille mitään. Lähin poliisipartio saattaa olla satojen kilometrien päässä tapahtumapaikasta. Lisäksi teot tapahtuvat yksityisasunnoissa, joten kukaan ei voi mennä ennakolta paikalle tarkkailemaan tilannetta. Tekijät ja uhrit vaihtuvat, mutta yleensä paikalla ovat aina samat henkilöt.
Asialla ovat 20-30 -vuotiaat miehet, jotka ovat pudonneet kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle alennettua toimeentulotukea lukuunottamatta. Koulu on jäänyt kesken ja viina maistuu. Tappelu tulee silloin, kun vähillä rahoilla ostetuista pulloista alkaa pohja paistaa.
Yleensä tällainen ongelmavyyhti ratkeaa ikävästi itsestään. Joku tapetaan ja joku lähtee vankilaan. Loput rauhoittuvat muistelemaan hurjaa elämää ja juomaan itsensä vähitellen hengiltä.
Kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja on keksinyt, että kuntouttava työtoiminta auttaa näidenkin miesten tilanteeseen. Jos heidät laitetaan tekemään ilmaista työtä kontrolloiduissa olosuhteissa, niin aikaa juopotteluun jää vähemmän. Tämä ajattelu muistuttaa kummallisella tavalla entistä irtolaislainsäädäntöä, jonka mukaan epäsäännöllistä elämää viettävä ihminen voitiin määrätä työlaitokseen hallinnollisella päätöksellä.
Minulla olisi parempi ajatus. Miten olisi, jos näille miehille järjestettäisiin palkkatyötä? Sen sijaan, että kunta käyttää heitäkin katkeroituvana ilmaistyövoimana, voitaisiin heidän työpanoksestaan maksaa palkkaa työn tulosten mukaan. Siitä olisi sekin hyöty, että viikonlopun juopottelua varten olisi enemmän rahaa viinaan. Ei tarvitsisi tapella verissäpäin pullonpohjista. Saattaisipa säännöllinen palkkatyö ja talouden selvä kohentuminen avata ihan uusia näköaloja tulevaisuuteen.
Sosiaalijohtaja pahoittelee myös kunnanhallituksen päätöstä lakkauttaa valtion kokonaan kustantama etsivä nuorisotyö. Nämä nuoret miehet olisivat juuri oikea kohderyhmä ja heidän tilannettaan olisi voitu parantaa aktiivisesti. Kunnanhallitus päätti kuitenkin suuressa viisaudessaan lopettaa toiminnan. Päätöstä ei edes löydy pöytäkirjoista, koska se syntyi kahvipöytäkeskustelun tuloksena. Kokoukseen päätettäväksi sitä ei koskaan viety.
Eivät nämä miehet minua tai ketään muutakaan sivullista yleensä häiritse, ellei meteliä lasketa. Harmittaa kuitenkin katsoa, kuinka nuoret elämät valuvat hukkaan.
Muistakaamme vanha totuus: Siellä missä valta on oikeassa, oikeus ei ole valtaa.
“Suomalainen ongelma” on noteerattu myös maapallon toisella puolella:
Uusiseelantilainen ministeri haukkui rajusti suomalaiset
Sunnuntai 25.3.2012 klo 10.13
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2012032515368984_ul.shtml
Gerry Brownlee viimeisenä kommenttina on kirjattu jo hieman laineita tasoittava:
Joissain asioissa Suomen talouspolitiikka on ihailtavaa.
Mr Brownlee:n kannattaisi paneutua Suomen valtion (ja kuntien) taloudenpitoon perusteellisemmin. Se minkä hän uskoo olevan hyvää politiikkaa saattaa lähemmässä tarkastelussa osoittautua yhteiskunnallisia ongelmia ylläpitäväksi menettelyksi.