Outoa venkoilua

Tuttu kunnanvaltuutettu piipahti tiedustelemassa, mihin lakipykälään perustuu hänen oikeutensa saada tietoja kunnan asioista. Ongelma oli tällainen:

Pitäjällä on jo kauan liikkunut luultavasti perätön huhu, jonka mukaan yksi kunnan sosiaalityöntekijä ei olisi tehtäväänsä pätevä. Tälle valtuutetulle ei ollut koskaan tullut mieleenkään epäillä kyseisen henkilön pätevyyttä, mutta ihan vain varmuuden vuoksi hän oli luvannut selvittää asian. Tällä tavalla joutavalta huhulta katkeaisi siivet. Jo kolme kuukautta sitten hän pyysi vs. sosiaali- ja terveysjohtajalta nähdäkseen sosiaalityöntekijän aikoinaan kuntaan toimittamat opinto- ja työtodistukset.

Sosiaali- ja terveysjohtaja lupasi silloin toimittaa todistusjäljennökset heti, kun pahimmilta kiireiltään ennättää. Nyt kolmen kuukauden kuluttua tämä valtuutettu oli käynyt kysymässä, josko ne muut kiireet olisivat helpottaneet sen verran, että saataisiin ne paperit katsottua ja asia selväksi.

Eihän niitä saatu katsottua. Sosiaali- ja terveysjohtaja rupesi tiedustelemaan, millä oikeudella ja mihin pykälään vedoten tämä valtuutettu yleensä vaatii näitä todistuksia nähtäväkseen. Lisäksi hän oli sanonut, että tekee itse päätöksen sosiaalityöntekijän pätevyydestä.

Pykälä löytyy Kuntalaista ja sen pitäisi olla tuttu hallinnonalan johtavalle virkamiehelle. Se kuuluu näin:

43 § Tietojensaantioikeus

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Voiko asiaa enää selvemmin sanoa? Pykälän sanamuoto kertoo ihan selvästi, että luottamushenkilöllä on oikeus saada haluamiaan tietoja ja että vain luottamushenkilö itse määrittelee tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Viranhaltijalla ei ole mitään oikeutta edes kysyä, miksi tietoja halutaan, saati sitten ruveta venkoilemaan niiden antamisen kanssa.

Jos vs. sosiaali- ja terveysjohtaja ei niitä asiakirjoja halua näyttää, niin hänen on tehtävä asiasta kirjallinen ja valituskelpoinen päätös. Kunnanhallitus sitten käsittelee oikaisuvaatimuksen ja jos kunnanhallituskin haluaa istua papereiden päällä, niin sitten asia käsitellään hallinto-oikeudessa.

En oikein haluaisi uskoa, että tällainen asia voi olla epäselvä. Koko touhu saa nyt ensimmäistä kertaa minutkin epäilemään, että sosiaalityöntekijän pätevyydessä on sittenkin jotain epäselvää tai tulkinnanvaraista. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista kertoo kyllä, mitä pätevältä viranhaltijalta edellytetään, mutta ensin pitäisi tietenkin nähdä ne todistukset.

Saahan sosiaalijohtaja halutessaan tehdä päätöksen työntekijän pätevyydestä, mutta se on kokonaan eri asia. Sitäkin päätöstä voidaan tarvittaessa tutkia eri valitusasteissa, mutta luottamushenkilön tiedonsaantioikeuteen se ei vaikuta mitenkään.

Kuntalain kertaaminen taitaisi taas kerran olla paikallaan.