Miten päin se olikaan?

Heti kun Ilkka Kanervan, Arto Merisalon, Tapani Yli-Saunamäen ja Toivo Sukarin tuomiot oli julistettu, alkoi osin virheellinen spekulointi oikeudenmukaisuudesta. Varsinkin sosiaalisessa mediassa näyttää leviävän epäilys, että lahjoman vastaanottamiseen syyllistynyt poliitikko pääsi vähemmällä kuin lahjoman antaneet liikemiehet.

Asia on toisin päin. Kanervan tuomio oli kovempi. Hänet tuomittiin 1 vuoden 3 kuukauden rangaistukseen törkeästä lahjoman ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänelle lahjomaa antaneista vain Toivo Sukarin saama 8 kuukauden rangaistus on  verrattavissa Kanervan tuomioon. Ottaja sai siis ankaramman rangaistuksen, koska hän syyllityi samalla myös virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Ymmärrettävä sekaannus johtuu siitä, että Arto Merisalon ja Tapani Yli-Saunamäen rangaistuksista vain osa liittyi Kanervan lahjomisasiaan. Suurin osa Merisalon 6 vuoden ja Yli-Saunamäen 3 vuoden 6 kuukauden rangaistuksesta liittyivät Nova-yhtiöiden sotkuihin. Syyksi luettavia tekoja olivat törkeän lahjoman antamisen lisäksi molemmilla ainakin törkeä kirjanpitorikos, törkeä velallisen epärehellisyys ja rekisterimerkintärikos. En tiedä, millainen rangaistus heille määrättiin törkeästä lahjoman antamisesta, mutta olettaisin sen olevan samaa luokkaa kuin Sukarinkin rangaistus.

En kirjoita asiasta enempää, koska tunnen liian suurta kiusausta ruveta vertailemaan eri rikoslajien rangaistuksia toisiinsa. Miettikööt lainsäätäjät sitä. Sanon vain sen verran, että velkojille aiheutettu viiden mijoonan vahinko näyttää olevan saman arvoista kuin henkirikos ja arvokkaampaa kuin raiskaus.