Vetkuttelua

Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Talvivaaran kaivoksen päästöille ei oikeasti aiota tehdä mitään. Asiasta puhutaan paljon, mutta siihen se taitaa sitten jäädäkin.

Katsotaanpa tämänhetkistä tilannetta. Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että kaivokselle annetaan aikaa vuoden loppuun saada päästönsä kohtuullisiksi. Jos näin ei tapahdu, niin vasta sitten käytetään hallinnollista pakkoa eli uhkasakkoa tai toiminnan keskeyttämistä. Tämähän kuulostaa oikein jämerältä, mutta sanoman sisältö onkin toinen juttu.

Mikä on tämä Niinistön tarkoittama kohtuullinen päästö? Nykyisessä ympäristöluvassa ei sulfaatille ole määritelty raja-arvoja ollenkaan, joten ihan kaiken voidaan väittää olevan kohtuullista ja luvan mukaista. Lisäksi Niinistö kävelee suoraan Kainuun Ely-keskuksen yli antaessaan kaivokselle tällaisen määräajan.

Hallintopakosta päättäminen kuuluu yksinomaan Ely-keskuksen toimivaltaan ja sieltä kerrotaan, että ministeri ei ole ollut keskukseen yhteydessä. Voi ministeri näin tehdä, mutta yksittäisiin asioihin puuttuminen ei anna kovin hyvää kuvaa.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies puolestaan näyttää pelaavan suoraan Talvivaaran pussiin. Hän sanoo, että ei usko pakkokeinoihin, vaan toivoo luottamuksen valvoviin viranomaisiin palautuvan muilla keinoin. Siis hetkinen, kenen luottamuksesta nyt on kysymys? Kansalaisten, ministerin vaiko peräti Talvivaaran?Valvovan viranomaisenko pitää nauttia valvottavansa luottamusta?

Jos päästöjä haluttaisiin oikeasti rajoittaa, niin hallinnolliselle pakolle nyt heti ei olisi mitään estettä. Ei toimintaa tarvitse välittömästi keskeyttää, mutta ravakka uhkasakko saisi kaivoksen suhtautumaan päästöjen vähentämiseen vakavasti.

Ministereiden nykyisillä eväillä touhu voi jatkua entisellään. Eräänä päivänä kuopiolaiset huomaavat asuvansa suolaisen meren rannalla, kunhan päästöt ehtivät Kallaveteen asti. Nyt ne ovat menossa jo tuolla Syvärin tienoilla.

(Kuva: Alpo Penttinen)