Mitä tehdään ja miten?

Sanomalehti Karjalaisen vaalikoneeseen vastatessani ensimmäinen ajatukseni oli, että kysymysten laatijat eivät ole tosissaan. Ensimmäiset kysymykset eivät mielestäni mitenkään liity kunnallisvaaleihin, mutta peilataanhan niillä tietysti ehdokkaiden ajatusmaailmaa. Tai sitten äänestäjien.

Pitäisikö markka palauttaa käyttöön? Pitäisikö maahanmuuttoa rajoittaa? Näiden jälkeen päästiin jo lähemmäksi kunta-alaa kysymällä pitäisikö koiravero palauttaa kaikkiin kuntiin. Aika pöhkö kysymys, kun suoraan sanon. Jokainen kunta voi itse päättää koiraverosta omasta puolestaan, mutta sen yleinen palauttaminen on lainsäädännöllinen asia.

Vastasin minä kuitenkin kaikkiin kysymyksiin ja jos joku nyt on kiinnostunut, niin voi kurkistaa tänne. Kuten näkyy, niin vain liikuntapaikkoihin minulla ei ole selvää näkemystä. En vastusta liikuntaa missään muodossa ja harrastan sitä itsekin päivittäin. Sattuu vain olemaan niin, että liikuntapuolue yli perinteisten puoluerajojen on jokaisen kunnan suurin puolue jo valmiiksi ilman minuakin.

Noin yleensä ottaen olisin kaivannut vaalikoneeseen vähän perustelumahdollisuutta vaikka en mikään selittelijä olekaan. Ymmärrän kuitenkin, että vaalikoneessa pitää olla selkeä vastaukset eikä mitään yleistä löpinää.

Vaalikoneella siis kysellään sitä, mitä pitäisi tehdä. Siellä ei kuitenkaan kysytä sitä, miten pitäisi tehdä. Tällä tarkoitan tietenkin hallinnon ja päätöksenteon organisointia. Juuan kunnassa kunnanvaltuusto on kokoontunut tänä vuonna vain kolme kertaa. Siellä ei siis todellakaan päätetä mistään nippeleistä, vaan suurista linjoista. Oikeastaan siellä ei päätetä juuri muusta kuin talousarviosta ja tilinpäätöksestä. Saattaa olla, että monet suuria lupailevat ehdokkaat eivät ole tulleet tätä huomanneeksi.

Koska asioita ei päätetä valtuustossa, niin ne päätetään kunnanhallituksessa ja lautakunnissa. Niihin ei jäseniä valita kunnallisvaaleissa, vaan vaalien jälkeisissä neuvotteluissa. Tietenkin vaalimenestys on valttia näissäkin neuvotteluissa.

Toimivallasta säädetään jokaisen kunnan hallintosäännössä. Se kuulostaa tylsältä jo sanana, mutta se on kunnan tärkein sääntö. Valtuuston harvat kokoukset johtuvat juuri hallintosäännöstä. Käytössä on Kuntaliiton mallisääntö, jota on joskus muokattu omiin tarpeisiin sopivaksi. Se ei ole mitään ylhäältä annettua ja kivitauluun hakattua totuutta, vaan valtuusto itse voi sitä muuttaa.

Jos asiat halutaan tehdä kiinnostavammiksi ja tuoda ne lähemmäksi kuntalaisia, niin hallintosääntöä pitää muuttaa. Valtuuston on otettava takaisin kunnanhallitukselle, lautakunnille ja virkamiehille luovuttamaansa toimivaltaa, jotta asioita voidaan käsitellä enemmän julkisissa kokouksissa.