Orja 4,92 eurolla

Helsinkiläinen viestintäalan yrittäjä antaa Uuden Suomen blogissaan yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten yritykset voivat saada itselleen työharjoittelijoita ja työelämävalmennettavia. Nämä ovat juuri niitä, joille yritys ei maksa yhtään palkkaa, vaan jotka saavat työmarkkinatuen ja 9 euroa päivässä ruokarahaa. Sinänsä ihan pätevä ohje neuvoo, miten yritys saa vain neljässä viikossa itselleen ilmaisen orjan. Byrokratia vaatii vähän vaivaa, mutta maksaa vain kaupparekisteriotteen verran eli 4,92 euroa.

“Näin helppoa tämä on! Vai onko? Millaisia kokemuksia sinulla on ollut hakijoiden löytämisestä ja palkkaamisesta? Miten prosessia voitaisiin mielestäsi helpottaa kuntatasolla?”, tiedustelee kirjoittaja lopuksi.

Kirjoittaja on perehtynyt oikein hyvin byrokratiaan, mutta käsitteet hänellä ovat menneet pahasti sekaisin. Hän suosittelee kolmen kuukauden työsopimuksen tekemistä ja tiedustelee muiden kokemuksia työntekijöiden palkkaamisesta tällä tavalla.

Eivät nämä harjoittelijat ja valmennettavat ole työntekijöitä eikä heidän kanssaan solmita työsopimusta. He ovat ilmaistyövoimaa, joka ei saa palkkaa, jolle ei kerry eläkettä ja jolla ei ole mitään työsuhde-etuja.

Ehkä hän oikeasti näkee itsensä yhteiskunnan hyväntekijänä, joka tarjoaa työttömille mahdollisuuden. Tosiasiassa luultavasti hän itsekin heittää nämä harjoittelijansa ulos sopimuksen päätyttyä ja ottaa tilalle uusia. Jos hän on palkannut edes yhden harjoittelijan vakituiseen tai edes määräaikaiseen palkalliseen työsuhteeseen, niin siinä tapauksessa nostan hänelle hattua.

Näin edullista on siis toimia nykyajan orjamarkkinoilla, kun sen osaa. En kuitenkaan olisi kovin halukas kirjoittajan tapaan karsimaan tätä byrokratiaa yhtään helpommaksi. Ainakin haluaisin tehdä sen edes hiukan kalliimmaksi.