Hippasilla

– Minun mielestäni pitäisi tutkia, syyllistyykö Yle tässä kiihottamiseen kansanryhmää vastaan uutisoidessaan kiihottamisesta kansanryhmää vastaan liittyen aiempaan uutiseen, jossa yhtä henkilöä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Näin osuvasti kuvaili eräs henkilö meneillään olevaa hippaleikkiä, joka liittyy blogiin Kunnollisvaalit 2012. Blogissa on julkaistu eri puolueissa ehdokkaina olevien pahimpia rasistisia ja fasistisia möläytyksiä kuvakaappauksina. Tämä ei selvästikään miellytä kaikkia blogiin päätyneitä, koskapa myös blogin tekijöitä epäillään Ylen uutisen mukaan samasta rikoksesta eli kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Rikoslain 11 luvun 10 § sanoo asiasta näin:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Näyttää aika selkeältä, mutta vain näyttää. Vähän jokainen asiaa kommentoiva pyrkii vääntämään tekstin omaa näkemystään tukevaksi. Kaikkein kummallisin näkemäni tulkinta oli sellainen, että alkuperäisen tekstin kirjoittaja ja julkaisija ei olisi ollenkaan vastuussa. Rikokseen syyllistyisivät vain ne, jotka myöhemmin levittävät tätä alkuperäistä tekstiä.

Olisihan se mukavaa, jos laki taipuisi noudattamaan jokaisen mielinouteita. Sitä se ei kuitenkaan tee, joten mielenkiinnolla odottelen tuon Ylen uutisen mainitseman tutkinnan lopputulosta.

Kunnollisvaalit-blogin tekijät ovat linkistä ensimmäisenä avautuvasta lehdistötiedotteesta päätellen perehtyneet lakiin ja oikeuskäytäntöön. Siinä viitataan EIT:n antamaan päätökseen ns. Jersild-tapauksessa.

Siinä toimittajan rankaiseminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan loukkasi toimittajan sananvapautta. Tiedonvälityksen vapauteen kuuluu oikeus kirjoittaa ja raportoida  rasistisista ryhmistä, niiden toiminnasta ja mielipiteistä. Jersildin toimittamaan ohjelmaan oli sisältynyt esim. haastattelukohtauksia, jotka sinällään täyttivät rikoksen tunnusmerkistön. Niiden sisällyttämistä rasisminvastaiseen ohjelmaan ei pidetty rikoksena.

Myös kotimaiseen oikeuskäytäntöön on viitattu. Tuomioistuin ei pitänyt rajatulle piirille tarkoitettujen sähköpostien julkaisemista rikoksena.

Oma arvioni on, että blogin tekijöihin kohdistuva esitutkinta lopetetaan, koska rikosta ei ole tapahtunut. Jos kävisi toisin, niin syyttäjä tuskin nostaisi syytettä. Jos syyttäjä kuitenkin päättäisi syyttää, niin viimeistään tuomioistuin tuntisi ihan viran puolesta myös nämä ennakkopäätökset.

Paras neuvo on se vanha tuttu eli pitää harkita ennen kuin julkaisee mitään sosiaalisessa mediassa. Ajatteleminen ennen kirjoittamista ei ole sensuuria.