Jonkinlainen ajatus
Tiettyjen piirien tavoitteena näyttää olevan ilman palkkaa tai minimaalisella korvauksella tehtävän työn lisääminen. Ilmeisesti he eivät aio hellittää ennen kuin kaikki työvoima on ilmaista.
Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna patistaa valtiota ja työmarkkinajärjestöjä järjestämään nuorille koulutuspaikkoja suoraan yrityksissä.
Simonlinna haluaa maahan koulutussopimusjärjestelyn, jonka avulla nuoret voisivat saada yrityksissä opetusta työntekoon.
– Nuoret eivät olisi työsuhteessa eivätkä näin ollen normaalien työehtojen piirissä. Sen sijaan nuoret saisivat opetusta työnteossa, oppisivat tekemistä käytännössä ja saisivat kenties jonkinlaista harjoittelijakorvausta, kuvaa Simonlinna yrittäjäyhdistyksen tavoitetta.
Näin kertoi Ylen nettisivujen uutinen. Mitähän tämä Simolinnan visio oikein mahtaa tarkoittaa? Nuoret pitäisi siis lähettää työpaikoille opettelemaan työntekoa jonkinlaisella harjoittelukorvauksella. Miksi yrittäjäjärjestölle eivät riitä nykyiset mahdollisuudet kuten vaikkapa oppisopimuskoulutus? Tai mitä vikaa on palkkaamisessa koeajalle, jolloin työntekijän saa irtisanoa milloin tahansa?
Sehän siinä on tietenkin vikana, että sekä oppisopimuskoulutuksessa että koeajalla pitää maksaa palkkaa. Nyt haluttaisiin uudenlainen järjestelmä, jossa maksettaisiin “jonkinlaista harjoittelukorvausta”. Korvauksen suuruudesta ei tietenkään puhuta mitään, mutta kaikesta päätellen se olisi todella “jonkinlaista”.
Erityisen ikävältä tässä ajatuksessa kuulostaa se, että nuoret eivät olisi työsuhteessa. Siinä tapauksessa heihin ei tarvitsisi soveltaa minkäänlaista työsuhdelainsäädäntöä palkan tai vaikkapa työajan suhteen. Jos ensimmäiset kokemukset työelämästä ovat tällaisia, niin mistä ihmeestä kuvitellaan tulevaisuudessa löydettävän motivoituneita työntekijöitä?
Vastaus on, että ei mistään, mutta ei se ole tarpeenkaan. Tulevaisuudessa työntekijöille ei yleensäkään makseta palkkaa, vaan työnteko on jonkinlainen kansalaisvelvollisuus, josta korvaukseksi saa mahdollisesti aterian päivässä.
Tällaiset ehdotukset halveksivat nuoria. Takana näyttää olevan sellainen näkemys, että nuoret eivät osaa mitään eivätkä oikeastaan halua mitään oppiakaan. Siksi heille pitää opettaa työn tekemistä kädestä pitäen.
Ehtymättömältä tuntuu ilmaisen työn keksijöiden mielikuvitus. Jos he käyttäisivät yhtä paljon päätään palkkatöiden lisäämisen keksimiseen, niin tulokset olisivat varmasti kaikille parempia. Vapaaehtoisesta työstä maksettava palkka on edelleen ilmaista pakkotyötä parempi motivoija.
Eiköhän olisi parasta järjestää maassamme kerralla kunnon rytinä jos sitten loppuisi tuo ainainen kitinä!
Niin on! Yhteiskunta ei pyöri pelkästään työn tekemisellä, vaan se pyörii rahalla ja kun näissä ilmaistöissä ei raha liiku, niin se ei auta kestävyysvajeeseen. Kyllähän kuka tahansa voi esim. ahkerasti siivota omaa kotiaan ja tehdä työtä, mutta sillä tulee vain puhdasta jälkeä – ei toimeentuloa. Kun saa palkkaa, maksaa myös veroja ja pystyy hankkimaan itselleen hyödykkeitä ja palveluita. Se on se idea – ei pelkkä työnteko!