Työtön yrittäjänä
Työttömiä patistetaan kovasti ryhtymään yrittäjiksi. Siinä piilee kuitenkin monia vaaroja, joista ei tarvinne erikseen varoitella. Jos oman alan isot firmat joutuvat irtisanomaan väkeään, niin pienten menestyminen ei liene mitenkään varmalla pohjalla.
Jos uudeksi yrittäjäksi houkuteltu joutuu vuosien kuluttua lopettamaan yritystoiminnan, niin TE-toimistossa voi olle muhimassa melkoinen pommi. Sain tänään vanhaan juttuuni sellaisen kommentin, joka ansaitsee tulla nostetuksi esille:
Ikuinen karenssi on olemassa. Minulla se on jatkunut jo vuodesta 2002 ja ilmeisesti se loppuu viime kesän lakimuutoksen tuoman armahduksen myötä vuonna 2017. Viisitoista vuotta karenssia lienee Suomen ennätys tai ainakin aika lähellä sitä. Asia juontaa juurensa siitä, että vuonna 2002 sain kolmen kuukauden työssäolovelvoitteen, mutta aloinkin sitten yrittäjäksi. Sitä kesti hyvällä pohjalla 10 vuotta, jonka aikana maksoin veroja Suomen valtiolle valehtelematta miljoonan.
Yrityksellä meni vähän huonommin viimeiset kaksi vuotta, joten niitä yrittäjän YEL-maksujakin tuli maksettua minimi. Nyt kun yritys on kokonaan ajettu alas ei minulla ole oikeutta työttömyysturvaan, koska YEL-tulojen tarkastelujakson aikana ei ole riittävästi maksettua omaa turvaa. Kaiken huippu on, että päättivät vielä työssäoloehdon olevan voimassa yhä edelleen.
En ole siis ollut missään työssä ollenkaan. En kyllä menekään, koska velkaa on tästä yrityksestä nyt sen verran, että työhön ei kannatakaan mennä. On käsittämätöntä että voi olla karenssia 2002 lukien, jonka jälkeen on ollut omasta mielestään kymmenen vuotta 24/7 töissä, muttei sitten ollutkaan. Tällainen toiminta ei ainakaan minun kohdalla suurta hurraa-huutoa nostata tällaiselle ns. edistysvaltiolle. Sanotaan nyt näin kauniisti, että lähinnä katkeruutta herättää.
Kymmenen vuoden työ yrittäjänä siis nollattiin täysin ja vanhat synnit kaivettiin esille. Saadakseen työmarkkinatukea tämä entinen yrittäjä joutuu olemaan töissä, työelämävalmennuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työharjoittelussa tai koulutuksessa kolme kuukautta. Vain työstä maksetaan palkkaa, kaikki nuo muut on tehtävä ilmaiseksi.
Tämän tarinan opetus lienee, että jos rupeaa yrittäjäksi, niin kannattaa ruveta menestyväksi yrittäjäksi. Sitä varman menestymisen reseptiä ei tosin taida TE-toimistosta saada, mutta sieltä saa varmasti rangaistuksen huonosta menestymisestä.
Eikös se ole normaalia nykyään että tehdään konkurssi (jossa siis vedetään sen verran välistä että saadaan uusi mersu ja pesämuna) ja sitten uutta firmaa putkeen, joka taas nostaa tukia ja tekee luonnollisesti taas konkurssin jne..?!? Mun käsittääkseni näitä “sarjayrittäjiä” ihannoidaan oikein alan lehdissäkin!!
Tää on taas tätä! Ei voi kuin siunailla. Lakiesityksessä on nostettu uudeksi ja isoksi teemaksi nimenomaan yrittäjyys ja jos se näin menee, niin ei hyvä heilu.