Totta vain toinen puoli

Ajankohtainen kakkonen kertoi eilen illalla, että kunnat maksavat ihan turhaan sakkomaksua Kelalle, koska eivät täytä työllistämisvelvoitettaan. Ensin toimittaja nosti rehvakkaasti pankista 700 euroa eli työttömän saaman työmarkkinatuen verran ja jakoi rahat kahteen osaan. Se toinen osa kuvasi määrää, jonka kunta joutuu maksamaan osuutenaan pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta.

Juttuhan lähti pieleen jo alkumetreillä. Työtön ei saa työmarkkinatukea 700 euroa puhtaana käteen, vaan siitä maksetaan 20 % veroa. Käteen jäävä summa on suunnilleen 540 euroa.

Sitten seurasi kuntapäättäjien haastatteluja ja asiantuntijoina toimivat veteraanipoliitikko Marjatta Stenius-Kaukonen ja työministeri Lauri Ihalainen. Stenius-Kaukonen todisteli, että jopa tunnin kestävä työllistäminen viikossa vapauttaa kunnan sakkomaksusta ja Ihalainen patisteli kuntia työllistämään enemmän.

Koko jutussa oli totta toinen puoli eli kuntien maksuosuus. Laki määrää, että jos kunta ei järjestä kuntouttavaa työtoimintaa, niin se joutuu maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta. Jos työtoimintaa järjestetään, niin kunta vapautuu tästä maksusta. Sitä ei toimittaja tiennyt, että säästämisen lisäksi kunta ansaitsee tällä kuntouttavalla työtoiminnalla 10.09 euroa jokaisena päivänä jokaisesta kuntoutettavasta pitkäaikaistyöttömästä.

Kuntatalouden kannalta juttu oli siis totta, mutta muuten kaikki käsitteet menivät jopa asiantuntijoilla iloisesti sekaisin. Stenius-Kaukonen ja Ihalainen puhuivat koko ajan työllistämisestä, vaikka kuntouttava työtoiminta on ilmaistyötä. Kuntoutettava ei saa palkkaa, vaan pelkän työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä ruokarahaa. Jos henkilö on saanut karenssin eli menettänyt työmarkkinatukensa, niin hän joutuu kuntouttavaan työtoimintaan toimeentulotukea vastaan.

Mitä tämä kuntouttava työtoiminta on? Se voi olla ihan mitä tahansa mitä kuntien palkkaamat työvalmentajat keksivät sen olevan. Se voi olla joulukoristeiden askartelua kahvipusseista tai vaikkapa Sipoon ja Iin malliin Matkahuollon toiminnan pyörittämistä. Pahimmillaan se voi olla Juuan malli, jossa kuntoutettavat purkivat useita tiilirakennuksia käsipelillä.

Työllistämistä tämä touhu on vain tilastojen siivoamisen kannalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleva ei ole viralliseti työtön, joten tilastot kaunistuvat ja kunta saa selvää rahaa. Ei siis ole mikään ihme, että näitä työvalmentajia alkaa olla vähän jokaisessa kunnassa keksimässä jotain tekemisen tynkää työttömille. Kuntoutuksen kanssa tällä kuntouttavalla työtoiminnalla ei ole mitään tekemistä, koska lain mukaan siihen kelpaa vain täysin työkykyinen. Sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevat ohjataan niiden pariin jo alkuvaiheessa ja kuntoutettaviksi he kelpaavat vasta työkykyisinä.

Kuntouttavaan työtoimintaan voidaan määrätä kuka tahansa pitkäaikaistyötön jopa 24 kuukauden ajaksi työmarkkinatuen menettämisen uhalla. Kun tuki on mennyt, niin kuntouttavaan työtoimintaan määrätään 12 kuukautta toimeentulotuesta elatuksensa saanut. Hän joutuu sitten olemaan kuntouttavassa koirakoulussa karenssinsa ajan toimeentulotuella.

Tämä on sitä Stenius-Kaukosen ja Ihalaisen peräänkuuluttamaa työllistämistä. Työtä kyllä tehdään, mutta palkkaa ei makseta. Toimittajat saisivat virallisen totuuden kuuntelemisen sijaan perehtyä aiheeseensa vähän paremmin.