Alennettu toimeentulotuki
Kuntien sosiaaliviranomaiset rikkovat Toimeentulotukilakia joskus joko tahallaan tai tietämättömyyttään. Usein kyse on tilanteesta, jossa työtön on menettänyt oikeutensa työmarkkinatukeen työvoimapoliittisesti moitittavan menettelyn takia. Moitittava menettely tarkoittaa Työttömyysturvalain mukaan työvoimapoliittisesta toimenpiteestä eroamista tai kieltäytymistä ilman pätevää syytä.
Kun työmarkkinatuki menee, niin silloin on turvauduttava kunnan myöntämään toimeentulotukeen. Sitä kunnan on pakko myöntää, mutta Toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään alennetusta perusosasta. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %, mikäli henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Toistuva menettely aiheuttaa jopa 40 %:n alennuksen. Kyse on kahdesta eri laista ja kahdesta eri sanasta. Henkilöllä voi olla Toimeentulotukilaissa tarkoitettu perusteltu syy, vaikka hänellä ei olisikaan Työttömyysturvalain mukaista pätevää syytä. Perusteltu syy on paljon väljempi ilmaisu ja mahdollistaa laajemman tulkinnan.
Sosiaaliviranomaiset väittävät usein, että sanamuodot ovat yksi yhteen ja että kyseessä on jonkinlainen automaatti, jonka mukaan Kelan päätös alentaa myös toimeentulotukea. Se ei pidä paikkaansa. Tiedän varmaksi kaksi tapausta, joissa sosiaalilautakunnan päätös on kumottu hallinto-oikeudessa juuri sillä perusteella, että henkilöllä on ollut kieltäytymiseen Toimeentulolain tarkoittama perusteltu syy.
Lisäksi alennusprosenttina käytetään jatkuvasti ylärajaa 20 % tai 40 %. Lain sanamuodon mukaan alennusprosentti voi olla mitä tahansa välillä 1 – 20 tai 1 -40.
Toimeentulotukilain 10 §:n 2 momentin mukaan alennusta käytettäessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Edellä olevassa lauseessa pilkun paikka on ratkaiseva. Lause tarkoittaa sitä, että suunnitelma on aina laadittava. Yhteistyössä eri tahojen kanssa se on laadittava, mikäli yhteistyö on mahdollista. On vaikea kuvitella sellaista tilannetta, että työvoima- ja sosiaaliviranomaiset eivät voisi tehdä yhteistyötä. Siksi suunnitelma voidaan jättää laatimatta vetoamalla vaikkapa asiakkaan mahdottomuuteen. Jos asiakas on mahdoton, on suunnitelma laadittava vaikka ilman hänen myötävaikutustaan. Ellei suunnitelmaa ole laadittu, niin toimeentulotuen alentaminen on vastoin lakia ja valitusviranomainen tulee päätöksen varmasti kumoamaan.
Sanamuodot ja pilkun paikat saattavat joskus merkitä paljon.
Jotenkin toivoni lakiin menettäneenä haluaisin uskoa tuon. Lakia vain näkyy voivan tulkita milloin milläkin tavalla ja sitten kieltäydytään tutkimasta asiaa tai kieltäydytään noudattamasta lakia. Eikö se silloin ole yks lysti, mitä siellä laissa lukee, jos sitä ei aiotakaan noudattaa?
Juu ja sossussa (kuten muuallakin) maksimista tulee minimi jne, esim kun ainakin joskus oli mahdollista olla ottamatta huomioon vähintään 10% työtuloista, niin se oli sitten aina se 10%