Suljettu vesikierto

Talvivaara ei näytä enää kiinnostavan tiedotusvälineitä. Juttu on vanha ja tilanteen sanotaan olevan hallinnassa. Tähtitieteen professori on haukkunut asiasta huolestuneet suunnilleen hölmöiksi hysteerikoiksi, koska haitta on paikallinen ja vähäinen. Maailmankaikkeuden kannalta näin epäilemättä onkin, mutta nyt puhutaan ihmisten asuinalueista ja korvaamattomista luontoarvoista.

Fb-kaverini Arto Utsu Virtanen pohdiskeli Talvivaaran tilannetta ansiokkaasti näin:

Talvivaaran käyttämä menetelmä, biokasaliuotus, on koeluonteinen. Missään muualla maailmassa ei tätä menetelmää ole teollisessa mittakaavassa käytetty eikä käytössä, vain joitakin pienimuotoisia kokeita on tehty muutamassa paikassa. Nämä kokeet ovat päättyneet epäonnistumisiin.

Talvivaaran kaivos sai Kainuun ELY-keskukselta 21.11.2012 luvan metallitehtaan käynnistämiselle. Ote luvasta: ”Tällöin metallitehtaan toiminnassa on saavutettavissa lähes suljettu vesikierto. Kokonaisuutena kaivosalueen prosessivesikierrossa saavutetaan suljettu vesikierto.”

Suljettu vesikierto tarkoittaa — siis tarkoittaisi, jos se joskus jossain voitaisiin toteuttaa — sitä, että vettä ei edes tihkuisi mihinkään laitoksen ulkopuolelle. Talvivaarassa ei edes pyritä suljettuun vesikiertoon. Siellä on tarkoituksena viedä kaivosalueelle varastoitua vettä metallitehtaan läpi ja sen jälkeen varastoida tämä vesi uudelleen toiseen paikkaan kaivosalueelle. Eli vesi siirretään paikasta toiseen. Osa vedestä ei heti päädy toiseen altaaseen, vaan se kiertää prosessissa toisen, ehkä kolmannenkin kerrran.

Joka tapauksessa kaikki metallitehtaassa tai muussa prosessissa käytetty vesi varastoidaan kaivosalueelle samantyyppiseen altaaseen, joka marraskuussa tyhjeni pohjan pettämisen vuoksi. Mitä tälle vedelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on käytetty prosessissa ja varastoitu?

Se päästetään ulos kaivosalueelta jokiin ja järviin, ellei satu uutta vahinkoa jo tätä ennen. Siinä Talvivaaran lupaama ja ELY-keskuksen kaivokselle antaman luvan mukainen tilanne, jossa ”prosessivesikierrossa saavutetaan suljettu vesikierto”.

Prosessivesikierto on kiero ilmaisu. Se ei kerro halaistua sanaa siitä, mitä tapahtuu prosessin ulkopuolella. Siellä jätevesi lasketaan luontoon. Fysiikan lakien mukaan vallitsee aineen häviämättömyyden laki. Näin myös Talvivaaran käyttämän veden osalta, joka muuttuu prosessissa jätevedeksi. Se ei katoa avaruuteen.

Jos Virtanen on väärässä, niin kertokaa se minullekin. Itse en ymmärrä tuota teknologiaa, mutta aineen häviämättömyyden lain tunnen. Vaikka vesi saataisiinkin kierrätettyä, niin jäljelle jää jotain kauhuelokuvien ektoplasmaa muistuttavaa mönjää. Tässä Stop Talvivaara -liikkeen Hannu Hyvösen eilen julkaisema kuva: