Asian vierestä

Ajankohtaisen kakkosen syrjäytymistä käsittelevä teemailta oli paha pettymys. Studioon oli koottu joukko keskustelijoita, joista osa edusti omahyväistä itseään ja osa ei muuten vain näyttänyt ymmärtävän illan teemasta yhtään mitään. Juttu rönsyili odotetusti sivuraiteille alkaen paskaduunien olemassaolosta ja koko syrjäytymisen käsitteestä.

Sarasvuosta en viitsi sanoa paljon mitään, mutta kokoomusnuori Henri Heikkinen piti työttömyyden syynä hyvinvointiyhteiskuntaa. Kun yhteiskunnan sosiaalipalvelut ja työehtosopimusten yleissitovuus ajetaan alas, niin kaikki on hyvin ja markkinavoimat hoitavat asiat.

Onneksi Emilia Kukkala pysyi asiassa. Hänen johdonmukainen viestinsä oli, että työstä on maksettava palkkaa ja sillä palkalla on tultava toimeen. Tätä ei osa keskustelijoita tuntunut ymmärtävän ollenkaan, vaan he puhuivat sitä iänikuista höpinää ilmaisen työn jalostavasta vaikutuksesta. Sillä kuulemma pääsee työn syrjään kiinni ja se auttaa urapolun etsinnässä. Kuuroille korville tuntuivat kaikuvan työttömien työnhakijoiden ihmettelyt siitä, milloin ne urapolut aukeavat, jos palkatonta harjoittelua seuraa vain lisää palkatonta harjoittelua.

Onko sitten paskaduuneja olemassa? On tietenkin. Paskaduunia on jokainen työ sen laadusta riippumatta, jos siitä  ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Paskaduunia on joka ikinen opiskeluun liittymätön palkaton työharjoittelu, työelämävalmennus ja kuntouttava työtoiminta. Sitä eivät ole hampurilaisten paistaminen tai siivoaminen, jos työstä maksetaan palkkaa. Työmarkkinatuki ja toimeentulotuki eivät ole palkkaa. Ei tämän pitäisi niin vaikea olla ymmärtää.

Jonkun maininta työttömille järjestettävistä huuhaa-kursseista sai Sarasvuon melkein pillastumaan. Kurssien moittiminen on kuulemma ammattilaisten työn täydellistä aliarvioimista. Sarasvuon reaktiota en ihmettele, koska hän on menestynyt myymällä juuri sitä samaa höpinää liiasta rahasta kärsiville yrityksille kovaan hintaan.

Ne kurssit ovat täyttää huuhaata. Niillä aikuiset ihmiset opettelevat sanomaan käsipäivää ja kuulevat, että työhaastatteluun mentäessä on hyvä laittaa siistit vaatteet päälle ja kammata tukka. Lisäksi näihin kursseihin liittyy poikkeuksetta useamman viikon  kestävä palkaton työharjoittelu, josta ei koskaan seuraa varsinaista työsuhdetta.

Ajankohtaiselle kakkoselle annan sellaisen vihjeen, että kutsukaa keskustelemaan sellaisia ihmisiä, jotka tietävät jotain illan aiheesta. Tai järjestäkää vaikka katsojaäänestys, jossa äänestetään kaikkein tolloimmat ulos. Eilisestä porukasta olisivat joutuneet alkumetreillä pihalle Sarasvuo, Heikkinen ja ne kaksi nuorta yrittäjänaista, joiden nimet eivät jääneet mieleeni. He lakaiskoot omaa urapolkuaan toisten tekemällä ilmaisella työllä ja kuvitelkoot olevansa hyväntekijöitä.