Rankkaa siivousta
Jos minä sanon, että joku on juoppo, joku toinen hullu ja kolmas juoppohullu, niin se paljastaa vain minun ikävän asenteeni eikä sillä ole mitään juridista merkitystä. Kun näin sanoo TE-toimiston virkailija, niin seuraukset voivat olla arvaamattomia.
Aamulehden mukaan Tampereen TE-toimisto on viime kesäkuusta lähtien ohjannut päihde- tai mielenterveysongelmaisiksi epäiltyjä sosiaalitoimen piiriin. Amatööridiagnoosin tekee TE-toimiston virkailija, jonka koulutus voi olla ihan mitä tahansa. Lääketieteellistä koulutusta tuskin on kenelläkään tavallisella työvoimaneuvojalla.
Nyt joku sanoo, että näin pitää toimiakin ja TE-toimisto ohjaa henkilöitä ihan oikeaan paikkaan. Se on totta, mutta arvion tekee väärä henkilö, keinot ovat väärät ja ne johtavat ikävään tilanteeseen.
TE-toimiston päätökset pannaan täytäntöön välittömästi, joten tämän ties mihin perustuvan arvion seurauksena työtön työnhakija menettää työttömyysetuutensa heti. Hän joutuu hakemaan kunnan myöntämää toimeentulotukea, mutta siitä huolimatta hänen on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana. Jos hän ei ole, niin toimeentulotukilain mukaan hänen tukeaan alennetaan 20 %. Vasta oikean lääkärin työkyvyttömyyslausunto vapauttaa hänet työnhakuvelvollisuudesta. Sen saaminen taas saattaa kestää vaikka kuinka kauan ja sen ajan tämä alkoholistin tai mielenterveysongelmaisen leiman saanut riippuu löysässä hirressä. Työkyvyttömyyden toteamisestakin on vielä pitkä matka eläkkeelle.
Tampereen TE-toimiston menettely on rankalla kädellä tapahtuvaa siivoamista, jolla työttömyystilastoja kaunistetaan. Sosiaalitoimen asiakkaaksi ohjattu katoaa työttömyystilastoista, vaikka hänellä onkin ilmoittautumisvelvollisuus. Hänet siirretään ryhmään, jolle ei koskaan tarjota työtä tai työllistämistoimenpiteitä ja Kelalle kuuluvat työttömyysetuuskustannukset muuttuvat kunnan maksamaksi toimeentulotueksi. Valtio säästää kuntien kustannuksella.
Lisäksi tämä siivous tapahtuu sellaisella menetelmällä, että taitaisi pitää puhua virkavallan anastamisesta tai valelääkäreistä.
Saku, hiljennä hiukan tahtia. Mä en kerkiä värkätä omaa blogiani kun kaikki aika menee sun osuvien ajatustes kehumiseen. Niinkuin nytkin-jokaisella meistä on tuttavia, jotka ovat tuohön myllyyn joutuneet ja olen varma, että joku meistäkin on sen kokenut. Oletko saku koskaan ajatellut, että kokoaisit näistä eräänlaisen nettikirjan tai vaikka ihan printatunkin. Olisi menaan monelle hyötyä.
Rainer: Kun juttu on tulollaan, niin se tulee… Enpä taida jaksaa ruveta kokoamaan kirjaa, kun en enää itsekään muista mitä kaikkea olen kirjoittanut. Pitäisi olla kustannustoimittaja tai ainakin sihteeri siihen hommaan.