Oikeinkin voi työllistää
Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Jos kunta ei tätä velvollisuuttaan täytä, niin se joutuu maksamaan Kelalle puolet pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuesta. Tästä ns. sakkomaksusta kunta vapautuu heti, kun se järjestää jonkinlaista työllistämistoimintaa.
Useimmat kunnat järjestävät nimenomaan sitä jonkinlaista toimintaa. Tavallisinta on perustaa työpaja, jonne pitkäaikaistyöttömät sijoitetaan työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Siellä he askartelevat työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä ruokarahalla linnunpönttöjä ja kuusenkoristeita. Kunta vapautuu sakkomaksusta ja saa lisäksi itselleen 10,09 euroa päivässä jokaista niin sanottua työllistettyä askarteiljaa kohti. Kuntatalouden kannalta tämä on tuottavaa, mutta kukaan ei tee järkevää työtä eikä varmasti löydä urapolkuaan takaisin työelämään. Työpajassa vietetyn ajan työnantajat rinnastavat suunnilleen vankilassa istumiseen.
Oma kotikuntani Juuka käytti kuntouttavaa työtoimintaa työllistämiskeinona ainakin lain hengen ja mahdollisesti sen kirjaimenkin vastaisesti. Kunta käytti kuntoutettavia useiden tiilirakennusten ilmaisena purkutyövoimana. Tästä kirjoitin viime keväänä ja pidän edelleenkin tätä toimintaa hävyttömyyden huippuna.
Työllistää voi myös järkevällä tavalla. Sanomalehti Karjalainen kertoi tänään Joensuun kaupungin työllistämisohjelmasta, jossa asiaan on paneuduttu kunnolla. Tietenkin ohjelmassa on kuntouttava työtoiminta ja työkokeilu työpajassa, mutta lisäksi on paljon muutakin.
Kaupunki tarjoaa 140 – 150 pitkäaikaistyöttömälle kuukaudessa palkkatuettua työtä. Tämä on oikeaa työtä, josta maksetaan oikeaa palkkaa. Työttömän kannalta on ihan sama kuka sen palkan maksaa. Tämän lisäksi kaupunki valmistautuu tarjoamaan koululaisille ja opiskelijoille kesätöitä.
Kaupunki kannustaa yhdistyksia työllistämään myöntämällä niille ns. puskurilainaa enimmillään 1 300 euroa kuukaudessa yhdistyksen työllistämää työtöntä kohti. Sama yhdistys voi saada lainaa useamman kuin yhden henkilön työllistämiseen.
Tämän lisäksi yhdistys voi saada kaupungilta korotonta työllistämislainaa jopa kolmeksi vuodeksi. Tämä laina on tarkoitettu sellaisille yhdistyksille, joiden omat kassavarat eivät riitä työllistetyn palkanmaksuun.
Yhdistykset voivat saada myös työllistämislisää silloin, kun sen avulla voidaan turvata henkilön työssäoloehdon täyttyminen ja siten estää kaupungin työmarkkinatukimenojen kasvua. Vielä tämänkin lisäksi yhdistykset voivat saada ilmaista lisätukea työllistävään toimintaan.
Kunta joutuu joka tapauksessa käyttämään rahojaan työttömyyden hoitoon. Se saa itse valita maksaako se Kelalle passiivisesti sakkomaksua vai yrittääkö se luoda yhdistyksiä tukemalla uusia työpaikkoja. Joensuun kaupunki on ottanut niin sanotusti järjen näppiin ja päättänyt käyttää näitä rahoja hyödyllisesti.
Tapa, jolla kukin kunta velvollisuutensa hoitaa, osoittaa kunnan päättäjien osaamista, tahtoa,vastuuntuntoa ja asiakkaiden kunnioittamista. Kuinka ollakaan, Juuka loistaa taas pohjimmaisten joukossa. Taas kerran.
Kotkassa tehtiin niin, että kaupungin palkkalistoilla olevat uimahallien kassanhoitajat raivattiin sivuun (eli heille osoitettiin uudet työtehtävät muualta organisaatiosta, tietojen mukaan alhaisemmalla palkalla) ja tilalle otettiin paikallisesta maahanmuuttaja- ja vammaisyhdistyksestä työllistettyjä henkilöitä,jotka alkavat hoitaa sekä uutta uimahallin tiloissa olevaa kahviota ETTÄ lipunmyyntiä. Eivät siis palkattuina henkilöinä, vaan orjatyöläisinä.
Näin kaupunki saattaa välttää Kelan sakon. Sitä vain ihmettelen, eikö pelkkä kahvila uimahallin tiloissa olisi riittänyt, vai onko olemassa jokin pykälä, jonka mukaan työttömyyttä tulkitaan hoidetun vain silloin, kun työllistetty syrjäyttää kaupungin oman työntekijän?