Minne katosi TE-toimisto?
Työvoimahallinto uudistaa aiemmin tehtyjen päätösten mukaisesti TE-toimistojen organisaatiota. Sen seurauksena ainakin Pohjois-Karjalan TE-toimiston Juuan toimipisteen ovi sulkeutui tämän vuoden alusta. Toimisto sijaitsi kunnanviraston yhteydessä, joten nyt turhaan TE-toimistoon ilmoittautumaan pyrkijät purkavat suuttumustaan syyttömiin kunnan työntekijöihin.
Viime kesästä alkaen Juuan TE-toimistoon pääsi sisälle vain varaamalla etukäteen ajan Nurmeksen toimistosta, mutta nyt ei enää onnistu sekään. Kunnassa asuvat virkailijat ajavat joka aamu 50 kilometriä töihin Nurmekseen ja työttömät tulevat perässä asioimaan. Jos tulevat, koska moni ei sinne pääse. Juuka on pinta-alaltaan iso kunta ja etelärajalta Nurmekseen matkaa kertyy helposti sata kilometriä. Joukkoliikennettä ei käytännössä ole, joten autoton on sattumakyytien varassa.
No onhan sitten netti, sanoo TE-toimisto. Sen palvelustrategian mukaisesti kaikki palvelut alkavat olla verkossa ja jokaisen pitäisi osata hoitaa asiansa siellä. Nykyajatteluun ei tunnu sopivan se ikävä tosiasia, että kaikilla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä eikä edes taitoa käyttää kumpaakaan. TE-toimistossa asiointi vaatii lisäksi pankkitunnukset, joita kaikki pankit eivät myönnä maksuhäiriömerkinnän saaneille.
Organisaatiouudistuksen henkeen kuuluu yhteispalvelupisteiden perustaminen pienemmille paikkakunnille. Tässä pisteessä on visioiden mukaan mahdollisuus saada kuvallinen etäyhteys virkailijaan ja henkilökohtaista opastusta verkkopalveluun. Käytännössä ELY-keskus on tarjonnut kunnille sellaista yhteispalvelusopimusta, jonka hyväksyminen siirtäisi TE-tomiston työt kunnan vastuulle nimellistä korvausta vastaan.
Juuan kunnalle ELY-keskus tarjosi tällaista sopimusta syksyllä. Kunnan olisi pitänyt sijoittaa yksi kokopäivätoiminen toimistotyöntekijä yhteispalvelupisteeseen ja ELY-keskus olisi maksanut tästä kunnalle 200 euroa kuukaudessa. Toimistotyöntekijän bruttopalkka on sellaiset 1880 euroa kuukaudessa ja sen lisäksi on laskettava kaikki palkan sivukulut.
Kunta olisi siis käytännössä sitoutunut hoitamaan TE-toimiston työt ja saanut siitä korvauksena vain 200 euroa kuukaudessa. Eipä ihme, että Juuan kunnanhallitus joulukuussa päätti ottaa aikalisän ja pitää asian pöydällä toistaiseksi.
Miksi ELY-keskus sitten tarjosi kunnalle tällaista sopimusta? Minun nokkaani tämä haiskahtaa kiristykseltä. Ääneen ei lausuta sitä uhkaa, että olosuhteiden pakosta ilmoittautumisensa uusimatta jättävät menettävät työttömyysetuutensa ja joutuvat hakemaan kunnan toimeentulotukea. Että allekirjoittakaa sopimus ja maksakaa, tai kohta teillä on pitkä jono toimeentulotukiluukulla.
Siinä samalla kaunistuvat työttömyystilastot, kun työnhakunsa uusimatta jättävät putoavat niistä pois.
Yhteispalvelupisteen perustaminen tulee uudelleen esille kevään aikana ja toivottavasti siihen mennessä saadaan valtakunnallisesti järkevämpi sopimusmalli. Siihen asti neuvoni työttömille on, että käyttäkää puhelinta. Soittakaa Nurmeksen TE-toimistoon sille tutulle virkailijalle ja kertokaa asianne. Pelkän ilmoittautumisen pitäisi hoitua ihan tällä tavalla.
Onkohan tässäkin takana nurmeslaisten poliitikkojen pyrkimykset keskittää alueen palvelut Nurmekseen ja sillä tavoin pönkittää taantuvan kaupungin olemassaoloa ja itsenäisyyttä, naapureiden kustannuksella. Sehän Nurmeksen strategia ollut kautta aikojen ja erityisesti viime vuosina. Vaikka työhallinto on valtion toimintaa, paikallisella toimistonjohtajalla on myös Nurmeksen kuntalaisuus. Kukapa se ei kotikuntaansa ajattelisi, jos harkintavaltaa siihen on annettu ja sen voi tehdä toimivaltansa puitteissa. Laillisesti, mihinkään syyllistymättä mutta paikkakunnan päättäjien tavoitteet ja tahto muistaen.
Työnhakua ei pysty ainakaan vielä uusimaan Netin kautta.