Lain koura

Kuhmolainen 62-vuotias rikollinen on saanut ansaitsemansa rangaistuksen. Hän lähti ulkomaille loppuvuodesta 2011 ja tuli takaisin alkuvuodesta 2012 muistamatta ilmoittaa matkastaan työvoimaviranomaisille. Se ei ollut varsinainen rikos, mutta se oli, että hän ilmoitti olleensa kyseisen ajan työttömänä työnhakijana ja nosti perusteetonta ansiopäivärahaa 1 664 euroa. Hänet tuomittiin petoksesta  3 000 euron sakkoihin ja perusteettomasti maksettu summa on jo aiemmin peritty takaisin hallinnollista tietä. Asiasta kertoi melkoisen näyttävästi Kainuun Sanomat.

Eipä siinä mitään. Rikos on tapahtunut ja syyllinen on saanut rangaistuksensa. Tietenkin voisi kysyä, että mahtaako työmarkkinoilla olla hyvinkin runsaasti kysyntää 62-vuotiaille vuodenvaihteen välipäivinä, mutta olkoon. Kun mies ei ollut työmarkkinoiden käytettävissä odottelemassa puhelimen mahdollista soimista, niin ei ollut.

Olen tässä kuitenkin jo useamman vuoden odotellut, että jokin lehti kiinnostuisi jatkuvasti silmiemme alla tapahtuvasta samaan aihepiiriin liittyvästä rikollisuudesta.

Rikoslain 25 luvun 3 §:n mukaan ihmiskauppaan syyllistyy mm. se, joka käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa värvää taikka luovuttaa toisen pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Rangaistus on vankeutta neljästä kuukaudesta kuuteen vuoteen.

Lain 47 luvun 3a §:n mukaan kiskonnantapaiseen työsyrjintään syyllistyy se, joka asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa. Rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Työtön työmarkkinatuella oleva työnhakija on taloudellisesti riippuvainen tuestaan ja ilman sitä turvattomassa tilassa. TE-toimisto luovuttaa hänet työharjoitteluun tai kuntouttavaan työtoimintaan työskentelemään ilman palkkaa. Palkaton työ on pakkotyötä ja loukkaa ihmisarvoa. Lain mukaan kaikki maan TE-toimistot pitäisi siis asettaa syytteeseen ihmiskaupasta.

Ilmaisen työntekijän vastaanottaja asettaa tämän huomattavan epäedulliseen asemaan, koska ei maksa hänelle palkkaa, vaikka maksaa samaa työtä tekevälle palkatulle työntekijälle TES:n mukaisesti. Ilmaista työtä tekevä on taloudellisessa ahdingossa, koska kieltytymällä ilmaistyöstä hän menettää työttömyysetuutensa. Lain mukaan jokainen ilmaisen työntekijän vastaanottaja pitäisi asettaa syytteeseen kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä.

Näin ei kuitenkaan tapahdu, koska TE-viranomaisten toiminta on hyväksyttyä ja kovasti kiiteltyä työvoimapolitiikkaa. Ilmaistyön teettäjä puolestaan on vastuuntuntoinen työllistäjä. Ketään ei häiritse sekään, että tominta loukkaa Suomen rikoslain lisäksi YK:n ihmisoikeussopimusta, EU:n perusoikeuskirjaa ja Suomen perustuslakia.

Mutta nukkukaamme yömme rauhassa. Lain koura tavoittaa ainakin nämä petolliset työnhakijat.