Iloista tietämättömyyttä

Ikäväkseni olen huomannut kirjoittaneeni jo kolme vuotta asioista, joista kuntapäättäjät ovat iloisen tietämättömiä. Kokouksissa puhutaan vakavalla naamalla yhtä aikaa kuntouttavasta työtoiminnasta, työkokeilusta ja palkkatuetusta työstä ymmärtämättä näiden välisiä eroja. Kaikki nämä peruskäsitteet menevät reippaasti sekaisin ja kaikkia pidetään tasavertaisena työllistämisenä. Sitten ihmetellään, että miksi minä vastustan työttömien työllistämistä.

Selvennetäänpä taas kerran näitä termejä. Minä en vastusta työttömien palkkaamista töihin, vaan taputan käsiäni aina kuullessani jonkun ottaneen työttömän palkkatuettuun työhön. Viimeksi näin tapahtui eilen, kun yrittäjänä toimiva valtuustokaveri mainitsi ottaneensa meille molemmille tutun miehen ainakin vuodeksi töihin palkkatuella. Minä vastustan työttömillä teetettävää palkatonta työtä.

Kuntouttavasta työtoiminnasta olen jauhanut kyllästymiseen asti. Se on palkatonta työtä, jota virheellisesti pidetään sekä sosiaalityönä että työllistämisenä. Se ei ole kumpaakaan, vaan se on kaikkein heikommassa asemassa olevien työttömien sijoittamista työpajoihin tai kunnan ulkotöihin ilman palkkaa. Työsuhdetta ei ole, palkkaa ei makseta eikä eläkettä kerry. Työ aloitetaan suurin lupauksin kuntoutusjakson jälkeen aukeavasta työurasta, mutta vain noin 1 % työllistyy jakson jälkeen vapaille markkinoille.

Työkokeilu on myös palkatonta työtä. Työtön sijoitetaan johonkin työpaikkaan tekemään palkatonta työtä tietyksi ajaksi. Hän tekee samaa työtä yhdessä sellaisten kanssa, jotka saavat omasta työstään TES:n mukaista palkkaa. Työtön saa vain työmarkkinatuen ja 9 euron ylläpitokorvauksen. Työsuhdetta ei tässäkään ole eikä eläkettä tietenkään kerry.

Palkkatuettu työ on oikeaa työllistämistä. Siinä syntyy työsuhde, palkka on alan TES:n mukainen ja eläkekertymä normaali. Palkkatuen myöntää TE-toimisto, jos työnantaja sitoutuu maksamaan TES:n mukaista palkkaa. Perustuki on työttömän peruspäivärahan suuruinen, joten työnantaja joutuu maksamaan peruspäivärahan ja TES:n mukaisen palkan erotuksen itse.

Työnantaja saa kuitenkin  perustuen lisäksi perustuen lisäosaa, jos työaika on 85 % alan säännöllisestä työajasta. Lisäosa on 60 % perustuen määrästä. Nyt aletaan olla jo melko lähellä monen alan TES-palkkoja.

Vielä tämän lisäksi työnantaja saa korotettua lisäosaa, jos hän palkkaa 500 päivää työttömyysetuutta saaneen pitkäaikaistyöttömän. Korotettu lisäosa on 90 % perustuen määrästä. Näillä tuilla päästään jo ainakin matalapalkka-alojen TES:n mukaiseen palkkaan, josta kertyy eläkettä.

Myös kunta voi saada palkkatukea, lisäosaa ja korotettua lisäosaa. Siksi minä en hyväksy sitä, että kunta laittaa juuri pitkäaikaistyöttömät palkattomaan kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun. On järjetöntä perustaa työpajoja palkatonta työtä varten, kun samalla vaivalla saataisiin työttömät tekemään oikeaa työtä TE-toimiston maksamalla palkalla.

Suosittelen erityisesti Juuan kunnan päättäjille tutustumista julkisesta työvoima- ja elinkeinopalvelusta annetun lain 7 lukuun. Siellä puhutaan palkkatuetusta työstä. Kun tämä kotiläksy on luettu, niin puhumme samoista asioista.

Tämän jutun luettuaan joku niistä lukuisista työpajan kannattajista kertokoon minulle, miksi palkattoman työn teettäminen on parempi idea kuin palkkatuettu työ.