Kosolan viitoittamalla tiellä

– Voimakkaasta ammattiyhdistysliikkeestä on ylipäätäänkin muodostunut melkoinen kansantaloudellinen rasite Suomelle. Politiikallaan se synnyttää työttömyyttä, ajaa teollisuutta ulos Suomesta palkkojen ylihinnoittelulla ja lypsää itselleen etuja gangsterimaisella kiristyspolitiikalla. Mikä yhteiskuntarauhan takaaja se sellainen muka on, joka itse rikkoo yhteiskuntarauhan, mikäli sen vaatimuksiin ei suostuta? Toimintamallihan on kuin suoraan kopioitu Etelä-Italian mafiosoilta näiden kiristäessä ”suojelurahoja”.

Näin kirjoittaa Uuden Suomen blogissaan Kokoomusnuorten puheenjohtajaksi pyrkivä Susanna Koski. Hän kertoo olevansa Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, HTM ja metallialan yrityksen prosessien kehittäjä. Koski unohtaa mainita, että hänen elämänfilosofiansa perustuu Lapuan liikkeeseen.

Lapuan liikkeen filosofia lienee kaikille tuttu. Periaatehan oli, että kaikki työväen etuja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ajavat olivat maanpettureita ja punikkeja, jotka tuli kitkeä pois isänmaan maaperää saastuttamasta. Liike kunnostautui 1930-luvulla ay-liikkeen ja yleensä vasemmiston vastustamisessa kunnes tukehtui omaan suuruudenhulluuteensa.

Isäin tunkkainen henki näkyy kuitenkin elävän vahvana näiden kokoomusnuorten joukossa. Kosken puheet ovat tosiaan kuin suoraan 30-luvulta. Ay-liike nähdään kaiken työelämässä vinossa olevan syyksi ja työttömyyden aiheuttajaksi. Jos ay-liike saataisiin poistettua, niin silloin koettaisi todellinen sopimusvapaus, jossa työnantaja ja työntekijä “tasavertaisina sopimuskumppaneina” sopisivat työsuhteen ehdoista ilman välikäsiä.

Jostain syystä nämä kokoomusnuoret eivät koskaan vastusta työnantajien järjestäytymistä omiksi liitoikseen. Ajatus ontunee jotenkin siihen malliin, että jos ay-liikettä ei olisi, niin silloin ei olisi tarvetta myöskään työnantajien liitoutumille tai vaikkapa EK:lle.  En osaa seurata tätä ajattelua, koska tästä puolesta nämä innokkaat nuoret eivät koskaan puhu.

Jos ay-liikkeen toiminta on mafian suojelurahojen kiristämiseen verrattava toimintaa, niin mitähän mahtaisi olla työsopimusneuvottelu työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä?  Olisiko se leppoisan isällistä jutustelua vai olisiko se sanelua?

Kokoomusnuorissa on yllättävän paljon näitä menneisyyden hämärästä ideologiansa ammentaneita. Toivoa sopii, että heille kasvaa järkeä ennen kuin he pääsevät päättämään koko puolueen linjauksista. Muussa tapauksessa alkanevat taas muilutukset.