Kerjäläiset ja esivalta

Monia kymmeniä on sellaisia vaivaisia, köyhiä, loppuuneläneitä, vanhoja, sokeita ja rampoja, joiden nimien kanssa Korkealla Esivallalla ei ole mitään tekemistä.

Näillä sanoilla kuittasi Ruoveden kirkkoherra kaikki köyhät vuoden 1635 henkikirjan lopuksi. Hän ei pitänyt näitä ihmisiä henkirjaan merkitsemisen arvoisina eikä halunnut olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Nykyisin monen päättäjän suhtautuminen ulkomaalaisiin kerjäläisiin on ollut vähän samanlaista.

Kokoomus on Ben Zyskowiczin suulla vaatinut kerjäämiskieltoa lakiin jo ainakin kolme vuotta. Viime aikoina Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen on korottanut äänensä ja halunnut kaupunkien järjestyssäännöt takaisin. Niillä olisi helppo kieltää kerjääminen ihan täsmäiskuna ja kohdistaa se haluttuun ihmisryhmään. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho on valtuustossa vaatinut samaa. Poissa silmistä on myös poissa mielestä.

Tässähän ei ole mitään ihmeellistä. Kokoomuslaisen maailmankuvaan ei mahdu köyhyys. Köyhän ihmisolennon näkeminen häiritsee hänen onneaan ja muistuttaa ikävästi elämän rumasta puolesta. Halla-ahon maailmankuvaan puolestaan eivät mahdu ulkomaalaiset, joten ei ole mikään ihme, että kerjäämiskieltoa haluavat ovat löytäneet toisensa.

Kun kukaan ei ole kehdannut suoraan sanoa että köyhät haisevat ja ovat rumia, niin on etsitty paremmalta kuulostavia perusteluja. Kerjäläiset ovat järjestäytyneen rikollisuuden ja ihmiskaupan uhreja, joiden huikeat ansiot menevät suoraan mafiosojen taskuihin. Nykyajan urbaanilegendoihin kuuluvat mustat Mersut sopivat tietenkin kuvaan. Niillä kerjäläisiä kuljetetaan paikasta toiseen ja kuskit hymyilevät kultahampaat välkkyen.

Tätä urbaanilegendaa on osaltaan levittänyt myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Hän kirjoitti jo lokakuussa 2010 blogissaan, että kerjäämisen kautta saatavaa rahaa valuu rikollisten haaviin. Jotkut tahot, jotka eivät itse suinkaan asu romani- tai muissa leireissä, keräävät pahvimukien sisällön Helsingissä. He vievät rahat johonkin aivan muuhun tarkoitukseen kuin kadulla kerjäävien auttamiseen.

Nyt poliisi on kuitenkin tutkinut asiaa ja todennut, että nämä kerjäläiset eivät ole ihmiskaupan ja järjestäytyneen rikollisuuden uhreja eivätkä myöskään itse rikollisia. He ovat vain äärettömän köyhiä ja nöyryytettyjä ihmisiä, jotka yrittävät pysytellä hengissä.

Kerjäämiskiellon vaatijoilta romahti vahvin argumentti. Ehkä heidän on nyt ihan rehellisesti myönnettävä köyhyyden olevan niin vastenmielistä, että se pitää kieltää lailla. Köyhien, sokeiden ja rampojen kanssa ei kunniallisella kansalaisella ja Korkealla Esivallalla ole mitään tekemistä.