Kynnysmattoja ja kusitolppia

Markus Kajo pohdiskeli aikoinaan Kettusen kirjassa, että jokaisen kunnan pitäisi palkata pari kunnanhippiä istumaan kunnanviraston portaille. Siellä kaikki kuntalaiset voisivat käydä paheksumassa heitä vaikkapa sanomalla, että menehän hippi parturiin ja töihin. Nyt tämäkin näyttää toteutuvan, kunhan Paula Risikon osallistava sosiaaliturva saadaan vauhtiin. Uusia työpaikkoja ministerin toimeksiannosta suunnitteleva Rauman sosiaaliturvajohtaja Antti Parpo on jo löytänyt paljon tekemätöntä työtä.

Näin kirjoitti Ilta-Sanomat eilen:

Tiukkenevassa taloustilanteessa kunnat ovat joutuneet luopumaan vanhanaikaisesta kotiavusta, esimerkiksi siivouksesta. Nyt olisi mahdollisuus iskeä tähänkin kohtaan. Samalla annamme työttömille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan, sanoo Parpo.

– Myös vanhusten yksinäisyys on suuri ongelma, johon tällä voisi puuttua, hän jatkaa.

Myös yrityksissä tekemistä riittää. Parpon mukaan esimerkiksi kaupoissa tehtävä hyllytys on yksi esimerkki tällaisesta työstä. Kaikkia työttömiä ei voisi julkiselle sektorille työllistää, Parpo huomauttaa.

– Myös kaupan kassoilla voisi olla tarjolla vaikkapa pakkausapua. Löytyy paljon sellaista tekemistä, joka ei kuitenkaan korvaa yhtään työntekijää avoimilla työmarkkinoilla.

Yhtään työntekijää avoimilla markkinoilla ei siis korvattaisi, mutta silti pakkotyönä tehtäväksi suunnitellaan kotiapuna tapahtuvaa siivousta ja työtä pakkaajana kauppojen kassoilla. Myös kauppojen hyllyjen täyttämisestä Parpo on puhunut.

Mistä lähtien siivous ja kaupan hyllyjen täyttäminen ovat lakanneet olemasta palkkaa vastaan tehtävää työtä? Vakuutteluista huolimatta jokainen näkee Parpon suunnitelmista, että tarkoitus on nimenomaan saada palkatonta työvoimaa.

Jos oikeasti halutaan toteuttaa Risikon ja Parpon suunnitelmia, niin on etsittävä sellaista työtä, jota tähän asti ei ole ollut olemassakaan ja jota ei oikeastaan tarvita. Koska tarkoituksena ilmiselvästi näyttää olevan ilmaisen työvoiman hankkimisen lisäksi myös ihmisten nöyryyttämien, niin siltä sektorilta löytyy yrityksissä ja kunnissa paljon kapasiteettia.

Äkkiä tulevat mieleen vaikkapa kunnallisen kengänlankkaajan tehtävät. Lapinlahden Linnut tekivät muutama vuosi sitten sketsiohjelman, jossa työtön seisoi hississä nappuloiden numerot maalattuna naamaansa. Toinen oli työllistetty ison viraston kynnysmatoksi. Lisäksi tulee mieleen vanha juttu koirien kusitolppana seisomisesta osuuskaupan pihassa.

Oikeista töistä maksetaan palkkaa. Jos tarkoitus ei ole korvata palkallista työvoimaa palkattomalla, niin silloin jäljelle jää vain nöyryyttäviä näennäistöitä.