Työvoimapulaa

Kuka uskoo, että Pohjois-Karjalassa on työvoimapula?

Pohjois-Karjalan kauppakamarin syysbarometrin mukaan 15 prosenttia maakunnan yrityksistä kokee työvoimapulan kasvun esteeksi. Sanomalehti Karjalainen otsikoi tämän näyttävästi ja puhui selkeästä työvoimapulasta. Aika uskomaton suoritus maan synkimmästä työttömyysalueesta puhuttaessa.

– Jos kaikki meistä on jotain medianomeja, niin ei se johda yhtään mihinkään. Pitäisi miettiä, mille aloille oikeasti tarvitaan ihmisiä, sanoo Itä-Suomen siivouspalvelun toimitusjohtaja Minna Perttilahti.

– Jotkut voivat kouluttautua väärille aloille, mutta se ei voi olla syy jättäytyä yhteiskunnan tuen varaan, jatkaa Kyöti Kakkonen.

Hohhoijaa taas kerran näitä puheita ja toimittajien ajattelukykyä. Jutun otsikko oli Työvoimapulakin kiusaa jo. Saman barometrin mukaan jutun olisi voinut ihan hyvin otsikoida vaikka Mikään ei rajoita yritysten kasvua tai Yrityksiltä puuttuu kasvuhalukkuus.

Kyselytutkimuksessa siis 15 prosenttia yrityksistä vastasi ammattitaitoisen henkilöstön puutteen olevan kasvun este. Peräti 56 prosenttia sanoi kasvun esteeksi kysynnän puutteen. Rahoituksen puutteen ilmoitti syyksi 12 prosenttia, kasvuhalun puutteen 12 prosenttia ja 12 prosentin mielestä mikään ei rajoita kasvua. Kyselyyn vastasi 418 yritystä ja syyksi sai merkitä useamman annetun vaihtoehdon.

Tämän aineiston perusteella toimittaja sitten valitsi näkökulman ja ryntäsi haastettelemaan paria sellaista johtajaa, joiden tiesi kestoruikuttavan työvoimapulasta.

Miten ihmeessä Pohjois-Karjalassa muka on työvoimapula? Lokakuun tilaston mukaan maakunnassa on 10 800 työtöntä työnhakijaa eli 900 enemmän kuin vuosi sitten. Lisää tulee koko ajan, kun esimerkiksi juukalaiset kivifirmat irtisanovat ja lomauttavat jatkuvasti. Lisäksi saman lehden toisessa jutussa kerrottiin, että venäläisten maahanmuuttajien tuoma 10 prosentin lisäys työvoimaan purkautuu pääasiassa kortistoon.

Jos tästä työttömien joukosta ei Itä-Suomen siivouspalvelu löydä työntekijöitä, niin katsokoon toimitusjohtaja peiliin ja miettiköön tarjoamaansa palkkaa ja muita työehtoja. Niissä on pakko olla jotain vikaa tai sitten yrityksellä on vain juuttunut ruikuttava levy päälle.

Kyösti Kakkonen puolestaan voisi tutustua lainsäädäntöön edes sen verran, että tietäisi ammattitaitosuojan kestävän vain kolme kuukautta. Sen jälkeen on otettava tarjottua työtä vastaan myös oman ammattialan ulkopuolelta.

Joillain yritysjohtajilla istuu sitkeässä sellainen käsitys, että ammattitataitoisia työntekijöitä pitäisi olla varastossa kaiken aikaa odottamassa juuri heidän vinkkaustaan tulla töihin. Työvoiman tarpeen mentyä ohi tämä joukko pitäisi palauttaa takaisin sinne varastoon tai kouluttaa jollekin sellaiselle alalle, jota kukaan ei vielä tässä vaiheessa tiedä. Tärkeintä on, että aina pitää olla väkeä valmiina juuri heidän tarpeitaan varten.

Ja toimittaja saa helpon jutun.