Samalla hevosella

Tällä hetkellä ihan kaikki vastustavat poliittisia virkanimityksiä ja sanovat vakavalla naamalla niitä aina vastustaneensa. Puolueeseen katsomatta linja on sama ja jos puheisiin olisi uskomista, niin tässä maassa ei koskaan olisi tehty yhtään poliittista virkanimitystä.

Kaikki tiedämme kuitenkin, että niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Kun seuraavan kerran vaikkapa Kelan pääjohtajan paikka aukeaa, niin juuri samat poliittisia virkanimityksiä vastustavat poliitikot pohtivat julkisuudessa sitä, mille puolueelle paikka kuuluu.

Niksi piileekin siinä, että ilmiselvää poliittista virkanimitystä ei koskaan saa sanoa poliittiseksi virkanimitykseksi. Mörköä ei saa mainita nimeltä. Todistustaakka pitää kääntää niin, että poliittisen virkanimityksen haistaja asetetaan selkä seinää vasten. Hänelle sanotaan, että tietyn poliittisen puolueen jäsenyys ei saa olla este virkanimitykselle tai uralla etenemiselle. Näin sanotaan silloinkin, kun poliittisesti sopivampi vähemmän pätevä ohittaa pätevämmän.

Ajatellaanpa nyt vaikka Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rätyä, joka toimii Kevan hallituksen puheenjohtajana ja jonka luottamuksen Kevan toimitusjohtaja on menettänyt. Hänet valittiin apulaiskaupunginjohtajan virkaan 33-vuotiaana, vaikka hänen ainoa työkokemuksensa oli peräisin lääkärin tehtävistä. Kunnallispolitiikassa hän sen sijaan ennätti ansioitua nuoresta iästään huolimatta.

Helsingin kaupunginjohtajat on aina valittu poliittisin perustein ja tullaan aina valitsemaan. Muistan hyvin aikoinaan käydyn kiistan siitä, voidaanko RKP:lle kiintiöity apulaiskaupunginjohtajan virka siirtää Vihreille. Voitiinhan se ja siitä lähtien tehtävässä on toiminut sinänsä ansiokkaasti Pekka Sauri. Jos Saurilta itseltään kysyttäisiin onko virka poliittinen, niin hän rehellisenä miehenä luultavasti myöntäisi asian suoraan.

Johtopaikat ovat johtopaikkoja, mutta sama käytäntö toimii ihan kaikkialla kunnissa ja valtiolla. Alemmaksi mentäessä vain tuota käännettyä todistustaakkaa käytetään selvemmin keinona tukkia suut.

Muuttuuko sitten mikään tämänhetkisen melskaamisen tuloksena? Ei muutu. Jokainen puolue toimii täsmälleen samoin ja heti tilaisuuden tullen vaatii omaa ehdokastaan nimitettäväksi sopivalle paikalle. Perusteluina on tietenkin taas se, että puolueen jäsenyys ei saa olla valinnan este. Näin tulevat tekemään myös perussuomalaiset, jotka tähän mennessä eivät ole vielä päässeet osallistumaan virkapaikkojen jakoon.

Ihminen ja poliittinen kulttuuri eivät muutu, mutta hyvää sirkustahan tekopyhä hurskastelu ja kilpaa samalla hevosella ratsastaminen ovat.