Laki ja soveltamisohje
Toimeentulotukilain 10 §:n mukaan toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on kieltäytynyt todistettavasti työstä, työvoimapalvelusta, koulutuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta. Toistuvan kieltäytymisen perusteella tukea voidaan alentaa 40 prosenttia. Alentamisen yhteydessä on laadittava suunnitelma itsenäisen selviytymisen edistämiseksi.
Laki siis antaa sosiaaliviranomaisille mahdollisuuden kokonaisharkintaan asiakkaan tilanteen pohjalta. Lisäksi tuo suunnitelman pakollinen laatiminen on sitä samaa kokonaistilanteen kartoittamista ja elämän suunnittelua, jolla asiakasta pyritään auttamaan pois toimeentulotuen piiristä.
Nyt hallitus on päättänyt romuttaa tämän harkintamahdollisuuden ja määrätä sosiaaliviranomaiset alentamaan tukea kaavamaisesti ilman harkintaa. Rakenneuudistuspaketissa sanotaan selvästi näin:
Annetaan 2014 alussa toimeentulotukeen liittyen STM:n uusi ohje, jossa edellytetään nykylainsäädännön mukaista tuen aleneman yhtenäistä soveltamista, jos henkilö kieltäytyy työstä tai aktiivitoimesta.
Jos ja kun sosiaali- ja terveysministeriö antaa tällaisen ohjeen, niin ohje on selkeästi vastoin lakia. Ministeriön ohjeilla ei muuteta lain kirjainta eli sieltä ei voida ottaa pois tuota kohtaa voidaan alentaa. Tämä harkintamahdollisuus on selkeästi kirjattu lakiin ja vain eduskunta voi sen sieltä ottaa pois normaalissa lainsäätämisjärjestyksessä. Jos lakimuutos aiotaan saada voimaan jo vuoden 2014 alusta, niin sillä on todella kiire.
Ilmeisesti hallituksella ei ole tarkoituskaan muuttaa itse lakia, vaan pelkästään sen soveltamisohjetta. Siinä tapuaksessa STM:n uusi ohje on jo annettaessa lainvastainen eivätkä sosiaaliviranomaiset saa sitä soveltaa rikkomatta itse lakia. Jos laki ja soveltamisohje ovat ristiriitaisia, niin viranomaisen on noudatettava lakia.
Tällä hallituksella on harvinaisen suuret luulot itsestään, kun se kuvittelee voivansa muuttaa voimassaolevaa lakia pelkästään omilla päätöksillään. Samalla se asettaa alemmat viranomaiset hankalaan tilanteeseen. Laki sanoo yhtä, mutta soveltamisohje toista.
Ei siinä kuitenkaan ole ongelmaa. Lainvastainen soveltamisohje joutaa saunan sytykkeeksi.
MIssä kohtaa laissa tuo säännös että laki menee soveltamisohjeen edelle tarkalleenottaen on?
Perustuslaki 107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
niin – jo pitkään on kuljettu siihen suuntaan jossa kukin on vastuussa tekemisistään vain itselleen – se on vapautta ja hienoa. toisinaan vapaiden ja parempien ihmisten tekemiset ylittävät uutiskynnyksen ja niitä hetken aikaa julkisuudessa pyöritetään; avotyösuhdeautoja, tai sitä että joku ansaitsee suomalaisen keskikuukausipalkan alle kahdessa päivässä, mutta mitään sen kummempaa ei kuitenkaan tapahdu, ja vapaus vain lisääntyy.
tämä hallituksen politiikka on aivan linjassa kaiken muun vapauden kanssa, ja onhan jokaisella työttömälläkin vapaus ryhtyä töihin saadakseen käyttöönsä vaikkapa kaksi työsuhdekesäasuntoa tai keskikuukausipalkka kymmeniä kertoja kuukaudessa.