Aikakone
– Jos alueelliseen itsehallintoon halutaan omistuksellista elementtiä, voidaan ottaa käyttöön esimerkiksi äänimäärän suhteuttaminen maksettuihin veroihin tai kiinteään omaisuuteen.
-Perustuslaissa mainitulle alueelliselle itsehallinnolle on tarpeetonta vaatia demokraattista sisältöä, koska valtio jo on demokraattinen.
Tällaisia ehdotuksia ei olettaisi näkevänsä enää vuonna 2014. Teksti on perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perustan julkaisusta Kunnat kuntoon, ja kirjoittaja on oikeustieteen maisteri Matias Forss. Koko julkaisu löytyy täältä ja Forssin kirjoittama luku alkaa sivulta 39.
Sivulta 53 alkavissa johtopäätöksissä hän käytännössä esittää kunnallishallinnon palauttamista ennen marraskuuta 1917 vallinneeseen tilanteeseen. Silloin vain veroa maksavat kuntalaiset saivat äänestää.
Kunnallisesta itsehallinnosta säädettiin lailla 1865. Silloin ei tunnettu yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta, vaan äänioikeus oli sidottu veronmaksukykyyn. Yksi kunnallisveroäyri vastasi yhtä ääntä ja äänioikeuden alaraja oli 200 markkaa vuodessa. Äänimäärää oli rajoitettu siten, että yksi henkilö sai äänestää enintään viidestoistaosalla paikalla olevien äänistä.
Käytännössä siis hyvin pieni osa kuntalaisista päätti kaikista kunnan asioista, ja heidänkin äänensä painoarvo riippui maksettujen verojen määrästä. Ei siis mikään ihme, että esimerkiksi kansakoululaitos ja köyhäinhoito olivat joissain kunnissa ihan retuperällä. Mitäpä sitä köyhille ja köyhien kakaroille rahojaan antamaan. Se oli sen ajan käsitys demokratiasta.
Vaikka valtiollisissa vaaleissa annettiin yleinen äänioikeus, niin se ei koskenut kunnallishallintoa. Vasta marraskuussa 1917 toteutettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kunnallisvaaleissa. Nyt työväenpuolueeksi itseään mainostava Perussuomalaiset ehdottaa ihan vakavalla naamalla paluuta sadan vuoden takaiseen aikaan.
Koska valtio jo on demokraattinen, niin kuntien ei sitä tarvitse olla. Kunnissa muutamat ökyisännät päättäkööt yhteisistä asioista, koska he maksavat eniten veroja. Suomen Perusta on keksinyt aikakoneen, jolla voidaan palauttaa myyttinen kultainen menneisyys. Silloin demokratia kuului vain maksukykyisille ja väestön valtaosa katseli sivusta.
Tämäkö on myös perussuomalaisen Suomen tavoite vai onko ajatuspajassa roiskittu tekstiä miten sattuu?
Esimerkiksi Merijärven maatalousvaltaisessa kunnassa on 1150 asukasta. Korkein yhdelle kuntalaiselle maksettu maataloustuki oli pari vuotta sitten 60 000 euroa. Tästähän Keskustapuolue, Perussuomalaisten pahin kilpailija, saisi oivan vaalivaltin: lisätään maataloustuet huippuunsa jolloin saadaan lisää tuloja paikallisille keskustapuoluelaisille, äänimäärä kasvaisi hankkimatta edes uusia kannattajia ja näin valta vakiintuisi ihan pysyvästi!
Merijärven kunnallispolitikot ei pääse päättämään maataloustueista, vaan osa tueista päätetään Eu-koneistossa ja kansallinenosa parlamentaarisesti eduskunnassa. Ei muuta kuin pankista lainaa ja ostamaan maatila, niin pääsee nauttimaan maataloustuista.
Aikamoista tekstiä pukkaa uuden työväenpuolueen hautomosta. Tällä hetkellä yli 40 % kuntalaisista ei käytä äänikoikeuttaan kuntavaaleissa, ja tässä väestönosassa ovat pienituloiset yliedustettuina. Köyhemmillä asuinalueilla äänestetään laiskemmin. Tämä persujen uusi linja kiihdyttäisi pitkään jatkunutta kehitystä ja poistaisi siis köyhiltä yksin häpein koko äänioikeuden. Ei tuota maisteri Forssin järkeilyä oikein muutenkaan voi ymmärtää, kun hän viimein pääsee johtopäätöksiinsä. Nyt jos Kunta Oy:stä ei voida poistaa ei-tuottavia jäseniä kokonaan, niin jotainhan niille on keksittävä. Loogistahan tässä olisi palata suuriruhtinaskunnan aikaiseen köyhäinhoitoon eli ruotujärjestelmään. Jokainen talo saisi niskoilleen oman köyhänsä ja isompi talo kaksi. Sadan vuoden onneton demokratiakokeilu on tullut päätökseensä. Kuka tällaista ajattelua oikeasti tukee?
Toisaalta. Eiköhän ne joilla on omaisuutta eniten, niin heillä on usein myös poliitikan näyttämöllä valtaa eniten. Kulissien takana sopivat poliitikkojen kanssa milloin mistäkin. Tämähän nähtiin Case-Nokiassa. Valtio tuki useilla miljoonilla euroilla ja Mister Eelop ajoi firman lopulta alas ja sen jälkeen kääri rahat omaan taskuunsa ja katosi omille teilleen.
Sehän on oikeastaan jo olemassa, vaikkei avoimesti, mutta kuitenkin. Perus ässät eivät ole keksineet mitään uutta, vaan haluavat vahvistaa tätä rosvorahatalouspolitiikkaa.