Kun valot sytytetään

Edellisen juttuni nettitorakoista kirjoitin useammastakin syytä. Halusin näyttää millä tasolla ns. maahanmuuttokriitisten käsitys keskustelusta on. Heidän mielestään on ihan normaalia unohtaa asia-argumentit ja hyökätä suoraan henkilön kimppuun koulukiusaajan räkyttävällä mentaliteetilla ja huonosti verhottuja uhkauksia ladellen. Tarkoituksena on vaientaa kaikki muut ja päästä levittämään rauhassa omaa törkypropagandaa.

Toinen syy kirjoittamiseeni oli, että halusin ihan oikeasti nähdä millainen vilinä syntyy, kun nämä  ötökät joutuvat valokiilaan. Ja syntyihän sitä. Suurin otus eli Facebook-sivu Poliittisen korrektiuden parhaat vilisti piiloon poistamalla sivultaan perheenäidin kimppuun yllyttävän kuvan. Heti perään siellä kuitenkin julkaistiin kirjoitus, jossa ladeltiin samat syytökset ja uhkaukset, mutta tällä kertaa surkeaksi uhriksi tekeytyen. Kiinni jäätyään koulukiusaaja heittäytyi marttyyriksi.

Minun nimeäni kantava ja kuvallani varustettu fb-yhteisö jatkaa innolla, koska sen ylläpitäjä luulee olevansa piilossa nimettömyyden suojissa. Se on väärä luulo. Kyseinen henkilö on ruvennut vainoamaan minua, koska olen monta kertaa paljastanut hänen täydellisen tietämättömyytensä  tutkimistaan asioista. Hän ei ole edes ymmärtänyt sitä, että Rikoslakiin on tämän vuoden alusta otettu vainoamisen kriminalisoiva 25 luvun 7a §.

Jos nyt joku vieläkin luulee minulla olevan jotain tekemistä tuon yhteisön kanssa, niin poistetaan epäilykset. Sivun ylläpitäjä uhkasi laittaa minulle eston sivulle, joka on tehty minun nimissäni ja jossa julkaistaan minun kuviani.

Samalla sivulla ja sen lisäksi Facebookin suurimmalla tunkiolla ryhmässä Paljastettu 4 sain kimppuuni vanhan tuttuni Jani Salomaan. Ensimmäisen kerran kohtasin netissä tämän nykyisen Salon varavaltuutetun ja sote-lautakunnan jäsenen vähän yli kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen oletin hänen miehistyneen, mutta se oli väärä luulo. Hän on yhä edelleen sama koulukiusaaja kuin ennenkin. Taas eilen hän kehuskeli kaatavansa “ihan vain huvin merkeissä” Fb-sivuja, joissa hänen toimintaansa arvostellaan.

Tämä hänen sivujen kaatamisharrastuksensa on jo kauan ollut tiedossa. Tällä kertaa hän lisäksi haastoi minut ihan oikeaan kaksintaisteluun. Tietenkin valitsin aseet, mutta kirjoituskilpailu ei kelvannut. Turpiin pitää päästä lyömään.

Laitonta uhkausta siis pukkaa. Näiden nettietsivien ja janisalomaiden elämä olisi paljon helpompaa, jos he opettelisivat kirjoittamaan ajatuksensa perusteluineen julki sen sijaan, että hyökkäävät toisten kimppuun. Siihen he eivät kuitenkaan kykene, joten he turvautuvat nurkan takaa räkyttämiseen ja teinipoikamaiseen kukkoiluun.

En minä viitsi enää sietää näitä ihmisiä eikä minun tarvitsekaan. Suomen lainsäädännössä on heitäkin varten pykäliä ihan valittavaksi asti.