Libertaarin unelmatyö
Sosiaalisessa mediassa leviävä Helsingin Sanomien juttu treffisivuston useammaksikin himokkaaksi naiseksi ilmoittautuvasta Sampo Syreenistä herättää ristiriitaisia ajatuksia. Jutussa paljastuu työttömän päätyminen hämäräfirmojen pienipalkkaisen ja moraaliltaan arveluttavan työn tekijäksi, jonka ainoana tehtävänä on huijata koukkuun jääneitä asiakkaita.
Ei minua jutussa ihmetytä se, että treffipalvelut huijaavat asiakkaitaan. Jokainen vähänkään valveutunut on tiennyt tämän aina. Ei minua ihmetytä sekään, että firmat huijaavat myös työntekijöitään teettämällä pimeitä töitä, laiminlyömällä työnantajan velvoitteensa ja maksamalla mitättömän palkan kavereiden pankkitilin kautta tai suoraan postiluukkuun. Näinhän huijarit toimivat.
Se minua ihmetyttää, että Sampo Syreeni ilmoittautuu uhriksi. Hän on jo vuosikausia ollut yksi netin tunnetuimpia libertaareja, markkinauskovaisia. Hän sanoo olevansa kovan linjan klassinen liberaali/libertaari ja kuuluvansa “yksityistäisin kaiken”-poppooseen.
Libertaari korottaa markkinatalouden kaiken yläpuolelle. Kilpailun on oltava vapaa ja täysin rajoittamaton, minimipalkkaa ei saa olla millään alalla ja työsuojelukin rajoittaa kilpailun vapautta. Työntekijöiden on kilpailtava vapailla markkinoilla tekemällä halvemmalla ja asettamalla itsensä alttiiksi mahdolliselle vaaralle.
Syreenin työn treffipalstoilla luulisi olevan juuri hänen oman ideologiansa mukainen unelmatyö. Hän on saanut neuvotella työsopimuksensa ehdot ihan vapaasti työnantajan kanssa ilman ay-liikkeen väliintuloa minimipalkkavaatimuksineen. Koska palkka on olematon, niin hänen pitäisi ideologiansa mukaisesti syyttää vain itseään huonosta kilpailukyvystään työmarkkinoilla.
Kaikki julkisen sektorin toiminta on libertaarille paha asia ja sosiaalietuudet varsinaista myrkkyä. Ne vääristävät vapaata kilpailua ja haittaavat markkinoiden toimintaa.
Syreeni ei elä kuten opettaa. Jutun mukaan hän saa työmarkkinatukea ja asumistukea, jotka riittävät vuokraan. Elämistä varten hän saa toimeentulotukea 480 euroa kuukaudessa. Libertaari siis ottaa silmää räpäyttämättä vastaan ylenkatsomansa yhteiskunnan sosiaalituen ja hankkii lisätuloja pimeästi vapailla markkinoilla.
Tässä meillä taitaa olla tyypillinen rusinoiden pullasta noukkija, joka ei anna ideologian ja arkipäivän räikeiden ristiriitojen häiritä itseään.
En minä sinänsä moiti Syreenin toimintaa. Juttu paljasti ihan oikeasti sen ahdingon, jossa työttömät joutuvat elämään. Eläminen maksaa eivätkä tuet riitä edes pesukoneen kaltaisiin perusasioihin. Syreeni teki palveluksen paljastamalla myös pimeiden työmarkkinoiden raadollisuuden ja siitä hän ansaitsee kiitoksen.
Pahoin pelkään, että Kela ja sosiaalitoimi eivät kiittele. Vähän väliä saa lukea pikku-uutisia oikeudenkäynneistä, joissa sosiaalietuuksia saavia pimeiden töiden tekijöitä on tuomittu petoksesta.
Eräs toinen tunnettu libertaari työskentelee (työskenteli?) piirrossarjan suomentajana nälkäpalkalla.
Mitä näitä libertaareja olen joutunut tuntemaan, niin suurin osa on jossakin elämänvaiheessa hetkellisesti itsensä menestyneiksi tunteneita tyyppejä jotka ovat sitten sormi huulessa kun menestys ei jatkukaan loputtomasti. On pärjätty opinnoissa -> ei tullutkaan huipputienaavaa huippuosaajaa, on saatu toimitusjohtajan paikka pienessä nousufirmassa -> menikin nurin.
Ai eikös liberalismi ollutkaan rikkaiden valkoisten setien kahvikerhojen salaliitto, häh??!