Joko uskotaan?

– Vaikeina aikoina ihmiset tarvitsevat yksinkertaisia puheenaiheita.

Näin jatkoi kansanedustaja ja Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma ristiretkeään köyhiä vastaan Helsingin Sanomien haastattelussa. Jatkan itse tuota Kauman ajattelua, että ilmeisesti tarvitaan myös keskivertokansalaista yksinkertaisempi kansanedustaja ampumaan omaan nilkkaansa noin pahasti.

Kauma sairastui vauhtisokeuteen saatuaan omien sanojensa mukaan paljon positiivista palautetta vaatimuksestaan poistaa maahanmuuttajilta tarveharkintaisena toimeentulotukena myönnettävät avustukset lastenvaunuja varten.

Kirjoitin jo viikko sitten, että Kauman selkeästi sanottu tavoite oli käydä ihan kaikkien tarveharkintaisten toimeentulotukien kimppuun. Kerroin myös, että suurin osa maahamuuttajasyöttiin tarttuneista ei tätä tajua. Heillä on liian kiire rynnätä paheksumaan niitä maahanmuuttajien huhupuheiden mukaan saamia tuliteriä luksusvaunuja, muutenkin hirveitä tukisummia ja romaninaisten saamia hameita.

Juuri niin tapahtui. Osa näistä rähisijöistä oli itsekin tukia saavia ja juuri köyhän perusteeton kateus toista köyhää kohtaan olikin tässä se juoni. Toivottavasti nyt jokaista tukea saavaa rähisijää hävettää aivan helvetisti ja vaikka ei hävettäisikään, niin toivottavasti jokainen ainakin avaa silmänsä. Juuuri hänen kimppuunsa ollaan käymässä.

Kauma ehdottaa ihan suoraan paluuta ainakin 1960-luvulle, jolloin yhteiskunnan almuihin turvautujaa ja hänen lapsiaan vielä nöyryytettiin julkisesti. Aloitin kansakoulun vuonna 1964 ja muistan hyvin, kuinka muutaman ensimmäisen kouluvuoteni ajan opettaja jakoi julkisesti koko luokan edessä köyhimmille lapsille myönnettyjä vaateavustuksia. Nimet luettiin kuuluvasti ja lapset kiittivät nöyrästi ja naama tulipunaisena häpeästä. Köyhän piti olla nöyrä.

Nyt Kauma haluaa poistaa ainakin osan tarveharkintaisista tuista kokonaan. Hän esittää jonkinlaista lastenvaunujen kierrätyssysteemiä, jossa kaupunki ostaisi vaunut ja lainaisi niitä köyhimmille tarvitsijoille. Ehkä hän näkee mielessään yhteiskunnan, jossa köyhät työntelevät jälkikasvuaan selvästi kaupungin logolla varustetuissa vaunuissa omilla selvästi merkityillä asuinalueillaan ja väistävät katuojaan armeliasta rouvaa, joka vaunut on verorahoillaan kustantanut.

Kauma ei taaskaan pääse niitä lastenvaunuja pitemmälle. Hän kyllä esittää muidenkin tarveharkintaisten tukien karsimista, mutta ei osaa tarkemmin niitä turhia tukia yksilöidä. Sen on pakko johtua siitä, että hänellä ei ole aavistustaan mihin tarkoituksiin tarveharkintaista tukea myönnetään. Häntä ei ole kiinnostunut yksityiskohdista, koska hän luulee suosiolla ratasastamisen jatkuvan.

Nyt niistä hurraajista katosi varmasti ainakin puolet pois. Tätä menoa katoavat toivottavasti loputkin ihan silkasta myötähäpeästä.