Verta, hikeä ja kyyneleitä
Pääministeri Alexander Stubb lupasi kuukausi sitten kansalle verta, hikeä ja kyyneleitä ihan Winston Churchillin tapaan. Viime viikolla hän täsmensi sanomaansa ja kertoi hallituksensa nostavan Suomen talouden tehokkaammalla verotuksella, maltillisilla palkkaratkaisuilla ja työelämän joustoilla.
Tehokkaampaan verotukseen onkin jo löytynyt varsinainen kultasuoni. Noin miljoonalta kansalaiselta ruvetaan perimään parin euron suuruista veroa osuuskuntien ylijäämien palautuksista. Tähän asti nämä verosuunnittelijat ovat nauttineet varmaan ihan kupillisen kahvia sillä parilla eurollaan, mutta nyt saadaan tämäkin harmaan talouden muoto loppumaan.
Muutenkin hallitus tykkää näperrellä pienten verojen kanssa alkaen kampaajien kuittien valvonnasta, mutta samaan aikaan kansainväliset terveysalan suuryritykset vievät verovaroista saadut voittonsa ihan laillisesti veroparatiiseihin. Tämä tapahtuu konsernin sisäisien lainojen avulla. Suomessa toimiva tytäryhtiö ottaa emoyhtiöltä tarpeetonta lainaa ja vähentää korot ja lyhennykset verotettavasta tulosta.
Todennäköisesti verotuksen tehostaminen tarkoittaa ensikin vuonna arvonlisäveron ja muiden tasaverojen nostamista. Leivästä maksettava tasavero kirpaisee köyhää enemmän kuin rikasta, mutta se on ajan henki. Kauas on tultu 1920-luvun alusta, jolloin Suomessa siirryttiin progressiiviseen tuloverotukseen. Silloin koko eduskunta oikeistoa myöten kiitteli Suomen siirtymistä sivistysmaiden joukkoon.
Maltilliset palkkaratkaisut tarkoittavat tietenkin sitä, että palkat eivät nouse. Mieluummin niitä jopa lasketaan ja tämä onnistuu irtisanomalla riittävästi väkeä. Loput säikähtävät työpaikkansa puolesta ja suostuvat vaikka palkanalennuksiin. Työvoimapulasta ei ole pelkoa, koska kuntouttavalla työtoiminnalla ja työkokeilulla saadaan palkatonta työvoimaa ihan riittävästi. Tärkeintä on työnteko, palkasta ei nykyisin enää saa puhua.
Tämä palkka-ale toteutetaan ennen kaikkea joustavien työmarkkinoiden avulla. Käytännössä joustaminen tarkoittaa sitä, että vain työntekijäpuoli joustaa. EK ja Kokoomus vaativat jatkuvasti työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista ja irtisanomisten helpottamista. Näin saadaan lisää niitä työttömiä, jotka sitten “tasavertaisina sopimuskumppaneina” sopivat suoraan työnantajan kanssa palkastaan ja muista työsuhteen ehdoistaan.
Köyhiltä ja pienituloisilta siis kiskotaan verta, hikeä ja kyyneleitä. Listauksesta puuttuu vielä yksi ruumiinerite. Arvaatte varmaan, että sen voi lyhentää Stubbia itseään siteeraten VMP.
VMP – niin arvokas on työ. Katsokaapa http://www.vmp.fi 🙂
Mielenkiintoista on myös, että Stubb ei luvannut kansalle mainittuja rasitteita ihan Winston Churchillin mukaan, sillä syystä tuntemattomasta alkuperäisestä lupauksesta oli jätetty pois neljäs keskeinen vaatimus sen työn itsensä uurastamisesta (toil).
“I have nothing to offer but blood, toil, tears and sweat”