Orjakauppaa ja alihankintaa

Toissapäivänä kirjoitin Huittisten kaupungin hinnastosta, jonka mukaisesti kaupunki laskuttaa kuntouttavassa työtoiminnassa olevien palkattominen työntekijöiden yksityisille ja yrityksille tekemästä työstä.

Tänään Ylen uutiset kertoi, että hinnasto katosi kaupungin sivuilta. Perusturvajohtajan mukaan tämä “pienimuotoinen toiminta” on vedetty tilapäisesti pois. Kaupungin sivulta palvelu on tosiaan kadonnut, mutta suorana linkkinä hinnasto näkyy ainakin toistaiseksi olevan paikoillaan.

Huittinen ei suinkaan ole ainoa palkatta työtä tekevien työpanosta myyvä kunta. Tämä kaupanteko on paljon tavallisempaa kuin osaatte kuvitellakaan. Suunnilleen jokainen kuntouttavaa työtoimintaa varten työpajan perustanut kunta tekee täsmälleen samaa. Kysykää vaikka oman kuntanne työpajasta kuinka paljon maksaa työntekijä leikkaamaan ruohoa, kolaamaan lumet tai pilkkomaan polttopuita.

Tornion Tyovoimalasaatiö on Tornion kaupungin perustama säätiö, jonka toiminta-ajatus on sitä tavallista liirumlaarumia. Työvoimalasäätiö kertoo tarjoavansa asiakaryhmilleen eli pitkäaikaistyöttömille, työttömille nuorille, kouluttamattomille ja muille vaikeasti työllistettäville erilaisia työ- ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja, kuten kuntouttavia ja valmentavia palveluja, työtoimintaa, työ- ja toimintakyvyn arvioita, työnhakuvalmennusta, atk-opetusta ja ryhmäpalveluja.

Tosiasiassa se kauppaa ilman palkkaa työskenteleviä kuntouttavassa työtoiminnassa olevia lumi- ja pihatöihin, pilkkomaan polttopuita ja toimimaan avustajina. Hinnasto on sen verran edullinen, että kenenkään elinkeinonharjoittajan ei kannata kilpailla tämän säätiön kanssa.

Koska nämä hinnastot näköjään katoavat kovin herkästi netistä, niin laitetaanpa kuva: Tätä tekevät suunnilleen kaikki kunnat, joihin on perustettu työpaja kuntouttavaa työtoimintaa varten.

Sanon tätä toimintaa ihan tarkoituksella orjakaupaksi, koska työntekijä ei saa palkkaa, hän joutuu tekemään sitä taloudellisen sanktion eli tuen menettämisen uhalla ja rahat menevät työpanoksen myyjälle. Se orjakauppias tietenkin puhuu sosiaalisesta työllistämisestä, joka on pelkästään hyväksi ja parantaa orjien toimintakykyä  Siis näin.

Kuntien oma toiminta suoraan tai säätiön kautta on vain jäävuoren huippu. Samaa tekevät erilaiset yleishyödylliset yhteisöt, jotka saavat toiminnalleen julkista tukea ja rahoitusta vaikkapa RAY:ltä. Tästä esimerkkinä olkoon Kuntoutussaatiö. Sen työpajoissa kuntouttavassa työtoiminnassa olevat tekevät pussitus-, pakkaus- ja postitustyötä. Rahat näistä alihankintana tehdyistä rutiinitehtävistä kerää säätiö.

Viisaimmat yritykset ovat keksineet perustaa säätiöitä tai yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden tehtävänä on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa vaikeasti työllistyville pitäaikaistyöttömille. Tätä kuntoutuspalvelua ne myyvät kunnille, jotka tarttuvat hanakasti tilaisuuteen vapautua kunnan osuudesta työmarkkinatukeen.

Kuntoutusta järjestävä yhteisö tai säätiö ohjaa sitten palkattomat työntekijät suoraan pääyrityksen liukuhihnalle. Näin yritys saa palkattomia työntekijöitä, jotka pitää hengissä Kela. Lisäksi kunta siirtää valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä suoraan tälle kuntoutuksen järjestäjälle.

Vaikea on kenenkään kilpailla sellaisen kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia, vaan jolle peräti maksetaan jokaisesta työntekijästään 10,09 euroa päivässä.

Saa nähdä milloin joku älähtää laissa kielletystä kilpailun vääristämisestä. Vai käykö niin kuin epäilen, että kohta palkattomia työntekijöitä annetaan taspuolisuuden nimissä suoraan kaikille yrityksille? Toivottavasti Ajankohtainen kakkonen tekee tästä aiheesta jatkoa ansiokkaasti toteutetulle aiemmalle jutulleen.