Tyhmyyttä vai ilkeyttä?
– Vaikeasti työllistettävien osuus tästä 314 500 työttömän kokonaisjoukosta on yli puolet. He ovat joko pitkäaikaistyöttömiä, toistuvaistyöttömiä tai ovat olleet toimenpiteiden piirissä, mutta ei ole sitä valoa, jonka nimi on työpaikka avoimilla työmarkkinoilla. Ihalaisen mukaan vaikeasti työllistyvät tarvitsevat kuntoutusta ja kuntouttavaa koulutusta ennen kuin palkkatyötä voi edes lähteä hakemaan.
Näin sanoo työministeri Lauri Ihalainen Ylen uutisille antamassaan haastattelussa. Viime viikolla eduskunnassa kokoomuksen Ben Zyskowicz vaati kaikkien työttömien sijoittamista kuntouttavaan työtoimintaan ja häntä kannatti innokkaasti perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Tätä mieltä ovat siis poliitikkomme. Heidän näkemyksensä mukaan työttömät ovat itse syyllisiä työttömyyteen ja makaavat laiskuuttaan kotisohvilla veronmaksajien elätettävinä. Siellä he laiskistuvat lisää ja tulevat täysin kelpaamattomiksi työelämään ilman kunnon leirikasvatusta, jolla kitketään pois pahat tavat. Heidät on pakotettava palkattomaan työhön, koska muuten he ovat täysin kelpaamattomia työmarkkinoille.
Ihalainen, Zyskowicz, Soini ja monet muut ovat mitä ilmeisimmin sivuuttaneet täysin Kuntaliiton viime kesänä julkaiseman tutkimuksen, jonka mukaan pitäaikaistyöttömien haluttomuus työllistyä on myytti. Vain 15 % pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee jonkinlaista kuntoutusta, mutta 85 % heistä on siitä paikasta valmis ja kyvykäs ottamaan vastaaan työtä.
Poliitikot ylläpitävät tätä myyttiä joko tyhmyyttään tai ilkeyttään. Saattaa tietenkin olla myös niin, että hirvittävät työttömyystilastot aiheuttavat paniikkia. Paniikissa etsitään syyllisiä ja ne syylliset on helppo löytää.
Missä nämä syylliset sitten piileskelevät? Sielläkö kotisohvilla kaljaa kittaamassa? Ei. He tekevät työtä, joka ei ole oikeaa työtä, koska heille ei makseta palkkaa. Tätä työtä kutsutaan kuntouttavaksi työtoiminnaksi tai työkokeiluksi.
He saavat työmarkkinatuen tai toimeentulotuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen työpanoksestaan. He tekevät palkatonta työtä kunnille. He tekevät palkatonta työtä yhdistyksille, säätiöille, ja seurakunnille. He tekevät alihankintatöitä näiden työtoiminnan järjestäjien työpajoissa. Heitä myydään työntekijöiksi ulkopuolisille kympin tuntihintaan. Heidän valmistamiaan tuotteita kaupitellaan alihintaan markkinoilla.
Vain mielikuvitus on rajana sille, mitä heillä voidaan teettää. Ruokansa he hakevat leipäjonosta. Kaiken hyödyn heidän työstään korjaa työn teettäjä. Lukekaa täältä lisää.
Poliitikkomme haluavat tätä lisää. Työssä olevien ja työttömiä jotenkin viallisina pitävien kannattaisi nyt pelätä. Miksi kukaan maksaisi teille palkkaa, kun työnne voidaan teettää työttömillä palkatta? Älkää luulko itseänne korvaamattomiksi.
Kohta voitte kuulua tähän alimmasta alimpaan kastiin, jota kaikilla muilla on lupa solvata.
Hyvä kirjoitus. Yksi vaihtoehto tyhmyyden ja ilkeyden lisäksi on tahallisuus. Osa päättäjistä näyttää haluavan laittaa 100 000 – 200 000 työtöntä ilmaistöihin, siksi että valtio, kunnat ja yritykset saisivat ilmaista työvoimaa taloudellisin perustein.
Se tarkoittaa, että kun merkittävä osa Suomen johdosta on tietoisesti ajamassa pakkotöitä, niin se tulee tuoda esille seuraavissa vaaleissa.
Voisi tehdä joulukuun alussa ensin kysymyksen puolueille kannavatko ne työttömille vastikkeetonta ja pakollista työvelvoitetta.
Ja sitten vuodenvaihteen jälkeen sama kysymys kaikille kansanedustajaehdokkaille. Selkeästi pakkotyöt tuomitsevat ehdokkaat nostetaan julkisuudessa ja somessa esille.
Entisenä kunnan henkilöstöasioista vastanneena tunnen ongelman paremmin kuin muilla markkinoilla olevat: Kunnat eivät suinkaan halua tuota ilmaistyövoimaa, koska se ei yleensä osaa mitään hyödyllistä ja näin ollen vie kuntien ammattilaisten työaikaa opettamistehtäviin! Sen lisäksi kunnilta on ulkoistettu pääosa niistä töistä, joihin ei tarvita kovin kummoista koulutusta; esim. isojen kaupunkien henkilöstöstä suurin osa on vähintään ylemmän keskiasteen koulutuksen saaneita ja akateemisia yli 40 %.
Entisenä kunta-alan työntekijänä muistan, että palkkatuella työllistettiin vielä 1990-luvulla paljon ihmisiä eri hallintokuntiin. Asenteet ovat muuttuneet niistä ajoista. Tuossa ilmaistöihin pakotetussa porukassa on kokemuksen mukaan hyvin paljon osaamista.
Minulla on kaksi korkeakoulututkintoa + muuta täydennyskoulutusta, ei vaan ole töitä. Viimeisin paikka, jota hain oli 5 kuukauden määräaikainen sijaisuus, kunta-alalta. Hakijoita oli yli 54 ja kaikki täyttivät pätevyysvaatimukset. Sopivaksi katsotulla kaksoistutkinnolla yksi onnekas sai työpaikan.
Olin aikanaan kansalaisjärjestössä töissä. Alaisina oli myös näitä vaikeasti työllistettäviä. Heille maksettiin tes:n mukaista palkkaa, ja valtio korvasi osan palkkakuluista järjestölle. Mielestäni se oli oikeudenmukainen tapa työllistää työttömiä. Saimme erinomaisia työntekijöitä, joita ei olisi ollut muuten varaa palkata. Onko tällaisesta järjestelystä luovuttu nyt kokonaan?
Jotkut näkevät palkkatuen ongelmalliseksi siinä mielessä, että työnantaja joutuu kuitenkin maksamaan osan siitä palkasta. Lisäksi valtio joutuu maksamaan niitä palkkatukia. Eli kun työttömät voi laittaa töihin työttömyyskorvauksilla plus pienellä kulukorvauksella, niin mitäpäs sitä palkkatukia ja palkkoja maksamaan…