Laki palkattomasta pakkotyövelvollisuudesta
– Jos todella on kyse kuntouttavasta työtoiminnasta, niin siitä kyllä säädetään, että sitä ei voi ostaa yrityksiltä. Kunta on siitä vastuussa, ja sillä ei voi korvata palkkatyötä.
Näin sanoi ministeri Laura Räty eilen Ajankohtaisen kakkosen haastattelussa ja oli ihan oikeassa. Laki kieltää selkeästi kuntia ostamasta kuntouttavaa työtoimintaa yrityksiltä. Silti näin tehdään ihan yleisesti. Kunta antaa työtoimintaan velvoitettuja yhdistyksille ja säätiöille, jotka myyvät heidän työpanoksensa yrityksille.
Kunnat siis ostavat tätä sosiaalipalveluksi sanottua toimintaa välikäsien kautta. Tästä hyötyvät kaikki muut paitsi se työtä tekevä. Kunnat hyötyvät vapautumalla työmarkkinatuen maksuosuudesta. Välikädet hyötyvät myymällä alihankintatyötä. Lisäksi kunnat ohjaavat valtiolta saamansa työllistämiskorvauksen 10,09 euroa/kuntoutettava/päivä tälle välikädelle. Yritys hyötyy ostamalla alihankintaa alle markkinahintojen.
Se työt tekevä saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä.
Räty korosti myös, että kyseessä on sosiaalipalvelu, ei työllistäminen. Kuitenkin ihan yleisesti ja virallisestikin puhutaan nimenomaan työllistämisestä silloin, kun puhutaan kuntouttavasta työtoiminnasta. Lakikin puhuu kuntien työllistämisvelvollisuudesta tarkoittaessaan kuntouttavaa työtoimintaa ja työkokeilua.
Juuri tässä piilee koko kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain ristiriita. Se on nimetty väärin. Sisällön puolesta lain nimi pitäisi olla Laki palkattomasta pakkotyövelvollisuudesta. Näin siksi, että laissa ei otsikkoa lukuunottamatta puhuta kuntouttamisesta mitään.
Kuntouttava työtoiminta määritellään lain 2 §:n 2-kohdassa näin:
Tässä laissa tarkoitetaan kuntouttavalla työtoiminnalla kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.
Siinä kaikki. Kun katsotaan keitä laki koskee, niin huomataan ainoaksi kuntoutuksen perusteeksi työttömyys. Kohderyhmät määritellään lain 3 §:ssä. Lyhyyden vuoksi otan mukaan vain 25 vuotta täyttäneitä koskevan lainkohdan. Alle 25-vuotiailla kriteerit ovat muuuten samat, mutta työttömyysajat lyhyemmät.
Tätä lakia sovelletaan lisäksi aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle 25 vuotta täyttäneelle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle[…]
1) joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 500 päivältä;
2) joka on työttömyysturvalain 6 luvun 7 tai 9 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden jälkeen saanut työttömyyden perusteella työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä; taikka
3) jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen 12 kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen.
Missä kohtaa tässä mainitaan kuntouttamisen tarve? Vastaus on, että ei missään. Siitä ei puhuta koko laissa 2 §:n 2-kohdan jälkeen. Puhutaan vain työttömyyden kestosta ja se onkin ainoa peruste, jolla työttömiä määrätään tähän niin sanottuun kuntoutukseen.
Laki jopa kieltää vajaakuntoisten määräämisen kuntouttavaan työtoimintaan. Lain 8 §:n 4 momentti sanoo näin:
Jos kunta arvioi, ettei henkilö työ- ja toimintakykynsä asettamien rajoitusten vuoksi voi välittömästi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, suunnitelman tulee sisältää erityislakien mukaisesti sellaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka parantavat hänen mahdollisuuksiaan osallistua myöhemmin kuntouttavaan työtoimintaan. Terveydenhuollon palvelujen tarvetta arvioitaessa asiantuntijana toimii kunnan terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri.
Olen ennenkin sanonut, että lain mukaan vain priima kelpaa kuntoutettavaksi. Lain pykälät lyövät toisiaan ympäri korvia ja lakia on mahdotonta noudattaa rikkomatta sitä.
En tiedä onko lain epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus Rädylle oikeasti yllätys. Ainakin se on hänen edeltäjänsä Paula Riskon lempilapsi, jota Risikko halusi laajentaa koskemaan kaikkia osallistavan sosiaaliturvan nimellä.
Veikkaan, että Räty on pihalla kuin lumiukko ja kun huomaa (hänelle kerrotaan) lain epäselvyydet, niin tämä selvitys haudataan nopeasti vähin äänin.
Laista on ehkä tehty tahallaan epäselvä, näin työttömällä ei ole mitään pintaa mistä tarttua kun hänen oikeuksiaan tallotaan. Karenssi siis voidaan antaa lähes millä perustein tahansa, koska lakia voidaan tulkita aina työtöntä vastaan.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta mahdollistaa karenssin määräämisen vain jos ei osallistu aktivointisuunnitelman laatimiseen tai jättää osallistumasta aktivointisuunnitelman merkittyyn toimintaan, josta pitää siis olla suunnitelmassa merkittynä tehtävien sisällön tarkka kuvaus, suorituspaikka jne.
http://www.thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja/aktivointisuunnitelma/aktivointisuunnitelman-sisalto/kuntouttava-tyotoiminta
Eikö tämä tarkoita käytännössä sitä, että työttömän on pakko hyväksyä aktivointisuunnitelma ja sen mitä siihen on kirjoitettu karenssin uhalla.
Jokainen voi omalla argumentoinnillaan kykyjensä mukaan vaikuttaa siihen, mitä sinne aktivointisuunnitelmaan sisällytetään.
Kuinka monen työttömän aktivointisuunnitelma edes on lain minimimääräysten mukainen? Ei minun ainakaan.
Aktivointisuunnitelmaan merkitään:
1) henkilön koulutusta ja työuraa koskevat tiedot;
2) arvio aikaisempien julkisten työvoimapalvelujen vaikuttavuudesta;
3) arvio aikaisempien työllistymissuunnitelmien ja kunnan tekemien henkilöä koskevien suunnitelmien toteutumisesta; sekä
4) toimenpiteet, jotka voivat olla työtarjouksia, muita julkisia työvoimapalveluja, kuntouttavaa työtoimintaa, muita sosiaalipalveluja sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja.
Jos aktivointisuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:
1) kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka;
2) kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto;
3) kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus;
4) henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut; sekä
5) ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman uudistamisesta.
Minun aktivointisuunnitelmassa ei ainakaan ollut kuin pieni murto-osa noista asioista. Kuntouttavasta työtoiminnasta oli yksi ainoa yleinen lause. Kuntouttavan työtoimintajakson kävin läpi kun en ajoissa ymmärtänyt perehtyä siihen, mitä laki loppujen lopuksi määrää. Olisin voinut olla menemättäkin, kun ei suunnitelmaan oltu yksilöity sellaista toimintaa, joka minulle “myönnettiin” ikään kuin olisin jotain hakenut.
En tehnyt kunnan edustajan kanssa sopimusta uudesta jaksosta, koska laki määrää, että jokaisen jakson jälkeen on TE-toimiston, kunnan ja työttömän kokoonnuttava päivittämään aktivointisuunnitelmaa, arvioitava toiminnan vaikutukset ja mahdollisuudet ensisijaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin.
Tilannehan on se, että TE-toimistojen henkilökunta on vedetty niin minimiin, ettei aktivointisuunnitelmien päivityksiä ehditä tekemään kuukausiin. Jos on vähänkään älliä, niin ei tarvitse jatkuvasti olla kuntouttavassa työtoiminnassa.
Tässä pitää sitten olla todella tarkka kun asioi työkkärissä.
“Kutsu” kuntakokeiluun saapui eilen. Onneksi osallistuminen siihen tuskin voi olla pakollinen (läsnäolo riittää, samalla uusitaan työnhaku). Mutta tulen kieltäytymään kokeilusta ja jatkan TE-toimiston asiakkaana.
Pitää tarkastaa netissä oleva työllistymissuunnitelma, ettei sinne ilmesty virkailijan toimesta mainintaa kuntouttavasta työtoiminnasta. Kannattaako ottaa kuvankaappaus nykyisen asiakassuunnitelmani sivusta, jotta on jotain kättä pidempää jos suunnitelma jostain syystä muuttuu tietämättäni? Kuntouttavaanhan pitää olla lupani työllistymissuunnitelmassa, oletan.
Missä on määritelty, tai kuka määrittää mikä on toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle?
“Kuntouttavaan” työtoimintaanhan on osallistuttava jos tämä on sisällytetty työllistymissuunnitelmaan. Missään ei käsittääkseni ole määritelty, että saisi sanktioita työllistymissuunnitelman hyväksymättä jättämisestä, jos kuitenkin osallistuu sen laatimiseen. Työttömyysturvalaissakin (3 §) sanotaan: “toteuttaa yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa laadittua työllistymissuunnitelmaa”. Mielestäni yhdessä laatimista ei ole, että toinen osapuoli yksipuolisesti sanelee suunnitelman.
Kuntouttavasta työtoiminnasta on oma lakinsa. Sen mukaan kuntouttava työtoiminta sisällytetään aktivointisuunnitelmaan, jos TE-toimisto arvioi, ettei henkilölle voida viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarjota työtä tai julkisia työvoimapalveluja. Kuntouttava työtoiminta on viimesijainen vaihtoehto. Jos siis lakia noudatettaisiin.