Palkattomat lumenkolaajat

Sankat lumipyryt ja aura-autojen kasaamat lumivallit ovat monille vanhuksille talvinen riesa ja kovana rasitteena terveysriski. Osaa porilaisista vanhuksista pystyvät auttamaan mobilisoidut työllistetyt. Työllisyyden kuntakokeilussa on liikkeellä Porin alueella kaksi partiota, Mopiili ja Green Care.

Näin alkoi Satakunnan Kansan juttu, joka oli otsikoitu väärin Työllistettyjä vanhusten avuksi lumitöihin. Otsikon pitäisi kuulua Työttömät lumitöihin ilman palkkaa.

Mopiili on kaupungin tukema Porin Seudun Työttömät ry:n hanke, joka järjestää työttömien toimintakeskuksen koulutus-, työllistämis- ja ruokalatoimintaa. Green Care -hanke pääsi viime syksynä uutisiin järjestämällä maatiloille palkattomia renkejä ja piikoja. Työn näissä hankkeissa tekevät työttömät ilman palkkaa.

Työllistettyjä he ovat vain virallisessa liturgiassa. Kaikkea palkatta tehtävää työtä sanotaan nykyisin työllistämiseksi, koska se kuulostaa hyvältä ja hämää ihmisiä. Varsinaisen työn tekevät kolaajat eivät saa palkkaa, mutta ei apu lumitöihin silti ole täysin ilmaista. Kaupungin on katettava lumitöistä saaduilla maksuilla muun muassa polttoainekulut, sanoo lehti.

Sitä lehti ei sano, että niillä maksuilla katetaan myös työttömien yhdistyksen toimintaa ja lumenkolaajia vartioimaan palkattujen työvalmentajien palkkoja.

Avun hintaakaan ei kerrota, mutta yleensä näitä orjia saa kaikista työpajoista suunnilleen kympin tuntihintaan. Se lumenkolaaja saa vain työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen kulukorvauksen. Sitäkään lehti ei kerro miten tasapuolisuus toteutuu eli pystyvätkö kaikki apua tarvitsevat vanhukset ostamaan tätä palvelua.

Porissa on ruvettu valkopesemään palkatonta työtä hyväntekeväisyydeksi ja työllistämiseksi vetoamalla vanhusten auttamiseen. Onhan se sitäkin, mutta ensisijaisesti se on työttömien hyväksikäyttöä ilmaisena työvoimana. Kuten jutussa sanotaan, niin normaalisti he tekevät kaupungin töitä. En varmaan arvaa pahasti pieleen, jos veikkaan heidän puhdistavan vaikkapa kaupungin omien rakennusten kattoja lumesta ja korvaavan muutenkin palkattua työvoimaa.

Laki kieltää palkattomien käyttämisen korvaavana työvoimana, mutta tästä lainkohdasta en ole kuullut missään piitattavan. Olenkin jo ihmetellyt miksi tänä talvena ei ole hirveästi vaadittu työttömiä lumitöihin leipäpalansa eteen. Ehkä ajatus on jo toteutettu muuallakin niin hyvin, että vaatimuksille ei enää ole tarvetta.

Kuntouttava työtoiminta on minun havaintojeni mukaan kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti, kun kunnat ovat oivaltaneet tämän säästämisen mahdollisuuden. Kun työtön kolaa palkatta lunta, niin kunta säästää hänen työmarkkinatukensa maksuosuuden verran ja saa lisäksi työllistämiskorvausta valtiolta 10.09 euroa päivässä.

Pihansa puhtaaksi saavalta vanhukselta laskutetut kympit menevät kokonaan työn organisoijien taskuun eikä lumenkolaaja näe niistä vilaustakaan.

Saahan vanhuksia ja liikuntaesteisiä auttaa, en minä sitä kiellä. Mieluummin näkisin kuitenkin sitä tehtävän ilman näitä organisoituja välikäsiä, joita sivistysmaissa sanottaisiin orjakauppiaiksi.