Niskalenkki laillisuudesta

Kun kunta on saanut 86 % pitäaikaistyöttömistä mukaan kuntouttavaan työtoimintaan, niin sekä kunta itse että sanomalehti Karjalainen pitävät sitä erinomaisena asiana.

Peräti 86 % Outokummun pitäaikaistyöttömistä on siis sellaisia, jotka lain mukaan eivät kykene työhön tai osallistumaan työvoimapoliittisiin palveluihin, vaan heidän katsotaan tarvitsevan sosiaalipalvelua nimeltään kuntouttava työtoiminta. Tästä kerrotaan sivun mittaisessa jutussa lehden paperiversiossa ja se on asiaa tuntevalle tyypillisen kammottavaa luettavaa.

Positiivisesti kirjoitetusta jutusta käy selvästi ilmi, että Outokumpu rikkoo sekä korvaavan työn että kilpailun vääristämisen kieltoa paikatakseen kuntatalouttaan. Paperilehden juttu on otsikoitu rehvakkaasti Niskalenkki pitäaikaistyöttömyydestä.

Ensimmäiseksi kerrotaan, että Outokummun maksamat osuudet työmarkkinatuesta ovat vain kolmasosan siitä, mitä ne olisivat, jos Outokumpu olisi keskiverto suomalaiskaupunki. Ensimmäiseksi siis kehutaan, että kaupunki on onnistuneesti rikkonut lakia käyttämällä kuntouttavaa työtoimintaa kuntatalouden paikkaamiseen.

Maksuosuuksista vapautuminen ei saa koskaan olla peruste kuntouttavan työtoiminnan käyttämiselle. Tämä toiminta keskityy Kyykerin koululle, josta on muodostettu Kyykerin Innovaatiokylätalo. Siellä toimiii keittiö, ompelimo ja puutyöpaja ja sieltä työttömät lähtevät myös työkohteisiin eri puolille kaupunkia. Asiakkaista 55 % on työpajalla ja 45 % työskentelee muualla. Näitä muita kohteita ovat kaupungin toimistotyöt, päivähoito, ateriapalvelut ja kiinteistönhoito. Lisäksi tehdään maksusitoumuksella siivouksia. Myös kaupungin puutarhatoimen tarvitsemien kasvien idätys ja kasvatus tapahtuu tässä innovaatiokeskuksessa.

Kaikkia näitä töitä siis tekevät sellaiset ihmiset, jotka STM:n 31.12.2014 kunnille lähettämän paimenkirjeen mukaan eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Kirjeessä sanotaan selkeästi näin:

Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.  

Nämä työhön kykenemättämät ihmiset siis työskentelevät toimistoissa, päivähoidossa, ateriapalveluissa ja kiinteistönhoitotehtävissä ja käyvät myös ihmisten kotona siivoamassa. Miten tämä on selitettävissä? Selitys on hyvin yksinkertainen. Outokumpu rikkoo lakia ja käyttää kuntouttavaa työtoimintaa säästökeinona. Se myös rikkoo korvaavan työn kieltoa teettämällä työttömillä sellaisa töitä, joista jotkut muut saavat palkkaa. Tosin tällä menolla kukaaan ei saa sitä palkkaa kovin kauan, koska on vain ajan kysymys milloin valtaosa kaupungin suorittavan työn tekijöistä korvataan palkattomilla pitäaikaistyöttömillä.

Lehden mukaan lainsäätäjä on katsonut, että yhdeksän euron kulukorvaus ja viiden euron aktivointilisä ovat riittävä korvaus ”osallistumisesta aktivointitoimiin”. Tämä on totta, mutta riittävä korvaus ilmiselvästä työstä se ei ole.

Sen tulevat huomaamaan ne nyt töissä olevat, joita koko ajan korvataan palkattomilla työntekijöillä ja jotka eräänä päivänä huomaavat tekevänsä nykyistä työtään palkatta.