Laki vai soveltamisohje?
Kun laki ja soveltamisohje eivät täsmää, niin kumpaa silloin noudatetaan? Jos maasto ja kartta eivät täsmää, niin kumman mukaan suunnistetaan?
Järkevä suunnistaa maaston mukaan, mutta TE-toimiston ohjeistus on eri mieltä. Siellä mennään jääräpäisesti kartan mukaan.
Otetaan tosielämän esimerkki TE-toimiston lähettämästä työtarjouksesta. Sillä nimellä kustutaan TE-toimiston työnhakijalle lähettämää kirjettä, jolla velvoitetaan hakemaan avoinna olevaa työpaikkaa. Jos paikkaa ei hae, niin menettää työttömyysetuutensa määräajaksi.
TE-toimiston kirje oli päivätty 14.8.2015, mutta se saapui asiakkaan postilaatikkoon vasta 20.8.2015 klo 16 jälkeen. Kirjeessä ilmoitetun työpaikan hakuaika päättyi 20.8. klo 16.15.
Järkevä toteaa, että kirje on tullut liian myöhään eikä paikkaa tietenkään voi enää hakea. TE-toimisto tulkitsee kuitenkin asian työttömän vahingoksi. Työ- ja elinkeinoministeriön 26.5.2014 antaman ohjekirjeen mukaan työtarjouksia lähetettäessä ei tarvitse noudattaa lakia. Se sanotaan tämän ohjekirjeen sivulla 19. Laitetaan siitä vielä kuva:
Ministeriön ohjekirje vaatii toimimaan vastoin Hallintolain 59 §:n määräyksiä. Siellä sanotaan näin:
Tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle.
Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.
Laki sanoo selkeästi, että postin kulkuun on varattava seitsemän päivää aikaa. Hallintolaki on yleislaki, jota kaikken viranomaisten on noudatettava. TE-toimisto on viranomainen eikä sillä ole mitään erivapautta, vaikka jostain käsittämättömästä syystä Vakuutusoikeus on tuon ohjekirjeen mukaan ottanut laittoman linjauksen. 14.8. päivätty ja 20.8. perille saapunut kirje on ollut matkalla vasta kuusi päivää, joten vastaanottaja ei ole saanut sitä ajoissa tiedoksi. Hän ei ole voinut hakea tarjottua työpaikkaa eikä hänelle saa seurata siitä sanktioita.
Asiasta on myös apulaisoikeuskanlerin ratkaisu, joka on annettu puoli vuotta tuon ohjekirjeen jälkeen. Sen siis pitäisi olla kirjeen lähettäneen TE-toimiston tiedossa. Ratkaisu löytyy täältä , mutta koska se on niin lyhyttä ja ytimekästä tekstiä, niin kirjoitan siitä olennaisen osan auki:
Hallintolain 54 §:n 2 momentin mukaan viranomaisen on huolehdittava asian käsittelyn kuluessa ilmoituksen, kutsun tai muun asian käsittelyyn vaikuttavan asiakirjan tiedoksiantamisesta. Lain 59 §:n mukaan tavallinen tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle. Vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kyseisessä tapauksessa seitsemän päivän varaamista postin kulkuun voitiin pitää lähtökohtana, koska opiskelijavalinnoista tehtävä ratkaisu on hallintopäätös.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että kyseisessä tapauksessa kutsun lähettämisaika oli ollut lyhyt. TE-toimiston olisi tullut ottaa kantelijaan yhteyttä vielä esimerkiksi puhelimitse. TE-toimistolla on ollut tiedossa hakijan puhelinnumero ja sähköpostiosoite sekä se, että asiakkaalla on poste restante -osoite.
Vaikka apulaisoikeuskanslerin päätös koski TE-toimiston järjestämää opiskeluhaastattelua, niin se soveltuu täysin myös työtarjouksen lähettämiseen.
Ohje ei täsmää lain kanssa, joten ohjetta ei saa noudattaa. Viranomaistoiminnan laillisuutta valvovan apulaisoikeuskanlerin ohjetta myöhempi tukinta on sama, joten ohjetta ei saa noudattaa.
En tiedä mitä TE-toimisto tekee. Se voi ihan hyvin noudattaa ohjetta, todeta asiakkaan kieltäytyneen työstä ja antaa työttömyysetuuden menettämistä vaativan lausunnon Kelalle. Kela on velvollinen noudattamaan TE-toimiston lausuntoa ja lopettamaan etuuden maksamisen. Vasta Kelan päätökseen voi hakea muutosta ja silloinkin Kela tutkii vain oman toimintansa lainmukaisuuden. Ja sehän on lainmukaista, koska Kela on lain velvoittamana toiminut TE-toimiston lausunnon mukaisesti.
TE-toimistot voivat siivota työttömyystilastoja hyvin yksinkertaisella tavalla. Työtarjouksia makuutetaan pöydänkulmalla ja viedään ne postiin niin myöhään, että paikkaa ei enää ennätä hakea. Kirjeet on päivätty laatimispäivänä, mutta lähettämispäivä voi olla mikä tahansa.
Tällä kertaa sattui kuitenkin laskuvirhe, koska päiväyksen ja saapumispäivän välillä ei ennättänyt kulua lain vaatimaa seitsemää päivää.
Nuo TE-toimiston lähettämät kirjeet taitavat nykyisin olla e-kirjeitä, joten syntyy helposti lisää viivettä postin käytänteissä printatessaan kirjettä paperiseen muotoon.
Voiko asian todistaa oikeaksi kirjeen postileimalla? Ts. jos työtarjouksen laatimispäivä poikkeaa selvästi kirjeen postileiman päivämäärästä? Kelpaako tämä todisteeksi lain edessä, että kirjettä on ”makuutettu” TE-toimiston pöydällä?