Puhutaanko persua?

– Elintasosurffarit käännytettävä pikaisesti – eriarvoistavat tuet poistettava.

– Perussuomalaisten viestiä on vähättelty maahanmuuttopoliittisten linjausten osalta sillä perusteella, etteivät laittomat turvapaikanhakijat tai niiden määrä ole ollut Suomessa ongelma.

– Neljä viidestä laittomista maahan pyrkijöistä on 18-50 vuotiaita terveitä ja hyväkuntoisia miehiä.

Vahvennetut sanat yhdessä ainoassa Perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon lausunnossa ovat hyvä persun kielen alkeiskurssi. Siinä erehdyttävästi suomea muistuttavassa kielessä sanoille annetaan uusi merkitys, jolla muokataan ihmisten mieliä. Kyse on uusiokielestä, jota ujutetaan koko ajan yleiseen kielenkäyttöön.

Uusiosanoilla ja vanhojen sanojen uusilla merkityksillä luodaan kuvaa uhkaavasta vihollisesta ja halvennetaan kansanryhmiä. Niillä sanoilla valehdellaan avoimesti. Niillä sanoilla pyritään ottamaan haltuun keskustelun ilmatila.

Kun Slunga-Poutsalo puhuu elintasosurffareista, niin hän mitätöi turvapaikanhakijoiden hädän ja leimaa heidät pelkkien tukien takia maahan tulijoiksi. Kun hän puhuu eriarvoistavista sosiaalituista, niin hän valehtelee maahanmuuttajien saavan enemmän tukia kuin syntyperäisten ja yllyttää muitakin valehtelemaan samalla tavalla. Tosiasiassa turvapaikanhakijoiden saama vastanottoraha on pienempi kuin toimeentulotuki, mutta eriarvoisuus ei tarkoita tässä kielessä sitä.

Kun Slunga-Poutsalo puhuu laittomista turvapaikanhakijoista ja laittomista maahan pyrkijöistä, niin hän puhuu pötyä ja yllyttää muita tekemään samoin. Laitonta turvapaikanhakijaa ei kansainvälisen lainsäädännön ja sopimusten mukaan ole olemassakaan. Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa mistä tahansa maasta ja se on täysin laillista. Kohdemaan viranomaiset sitten päättävät myönnetäänkö turvapaikka vai ei. Kielteinenkään päätös ja sitä seuraava käännyttäminen eivät tee siihenastista oleskelua laittomaksi.

Puolueen puheenjohtaja ja ulkoministeri Timo Soini on täysillä mukana tässä kielen uusiksi muokkaamisessa:

– Emme käy keskustelua muiden ehdoilla emmekä alistu siihen tälläkään hetkellä, vastasi Soini Imatralla perussuomalaisten ministeriryhmän kesäkokouksen yhteydessä.

Mutta mitä mieltä olette tällaisten sanojen käytöstä?

– Ilmaisinkohan itseni epäselvästi? Soini vastasi.

Ette halua vastata kysymykseen?

– Vastasin kysymykseen ja vastaan kysymykseen niin kuin haluan, Soini sanoi.

Kun Soini sanoo “emme käy keskustelua muiden ehdoilla”, niin suomeksi hän sanoo, että haluamme itse määrätä keskustelun sävyn ja tason. Haluamme siirrellä maalitolppia antamalla vakiintuneille sanoille uuden merkityksen. Jos emme tätä oikeutta saa, niin emme keskustele ollenkaan.

Kun Soini sanoo “vastaan kysymykseen niin kuin haluan”, niin hän noudattaa vain sitä samaa kaavaa, jota hänen kannattajansa ovat jo kauan noudattaneet sosiaalisessa mediassa. He tuuttaavat menemään omaa näkemystään eivätkä piittaa vasta-argumenteista. Kysymyksiin he eivät vastaa ollenkaan tai vastaavat tuuttaamalla lisää valheellista propagandaa, usein vieläpä asian vierestä.

Meistä muista on kiinni annammeko Perusuomalaisille oikeuden ottaa ilmatila haltuunsa ja opettelemmeko me puhumaan persua. Meistä on kiinni hyväksymmekö me keskustelun, jossa sanojen merkitys muuttuu ennakolta ilmoittamatta ja yksi ainoa puolue määrittelee keskustelun tason, sisällön ja käytettävät sanat.

Minä aion edelleen sanoa rasismia rasismiksi ja valehtelua valehteluksi.